Maanpuolustushenki heräilee Ruotsissa

Ruotsin turvallisuuspolitiikan johdon tämänvuotista kokoontumista Sälenissä on leimannut tosiasioiden tunnustamisen henki, joka on lähihistoriassa liitetty Pohjoismaista lähinnä Suomeen. Realismi kumpuaa suurvaltapolitiikan tilanteesta ja Itämeren alueen asemasta siinä.

Pääministeri Stefan Löfven pohjusti tilannekuvaa Dagens Nyheterin kolumnissa (7.1.), jossa hän mainitsi Ruotsin turvallisuutta heikentäneinä asioina Venäjän laittoman Krimin-liitoksen, Itämeren sotilaallisen aktiivisuuden nousun ja aluevesien sukellusvenehavainnot.

Lisää keskusteltavaa Säleniin antoi Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen perjantaina julkaisema raportti, jossa todettiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin määränneen vaikuttamiskampanjan demokraattien presidenttiehdokasta Hillary Clintonia vastaan. Sälenissä Löfven totesi, että myös Ruotsin vaaleihin voidaan tulevaisuudessa yrittää vaikuttaa ulkoapäin.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkijat Martin Kragh ja Sebastian Åsberg arvioivat niin ikään (Dagens Nyheter 5.1.), että Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Ruotsin yleiseen mielipiteeseen disinformaatiolla. Erityisesti virheellistä tietoa levitettiin, kun isäntämaasopimusta Naton kanssa käsiteltiin Ruotsin valtiopäivillä toukokuussa.

Ruotsin puolustuspolitiikan painopiste on kääntynyt viiveellä samansuuntaisesti kuin Suomessa on tapahtunut Sauli Niinistön presidenttikaudella.

Kriisinhallinnasta kaukomailla on paljolti palattu omista rajoista huolehtimiseen. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan kaksi kolmasosaa ruotsalaisista ei luota maan puolustuskykyyn ulkopuolisia tunkeutujia vastaan, ja yli puolet kansasta kasvattaisi puolustusmäärärahoja. Neljä kymmenestä arvoi, että Venäjä muodostaa Ruotsille suuren uhan. Naton suhteen epävarmojen osuus on kasvanut, joskin jäsenyyttä kannattaa yhä vain kolmannes (Yle 5.1.).

Realismiin kuuluu sekin, että samaan aikaan varautumisen kanssa myönnytään diplomaattiseen vuoropuheluun. Löfven totesi, että on tavoiteltava välttämättömiä kontakteja Venäjän kanssa. Ulkoministeri Margot Wallström sanoi olevansa avoin tapaamiselle kollegansa Sergei Lavrovin kanssa. Virallinen selitys sovittelevalle linjalle on Ruotsin jäsenyys YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvalla paikalla. Uskottavampi selitys lienee, että aika on ajanut Ruotsissakin puhdasoppisimman idealismin ohi.

Löfven taipui kehumaan Sauli Niinistön yhteyttä Putiniin jo lokakuussa Pohjoismaiden pääministerien kokouksessa.

Ruotsin uusi realismi näyttää johtavan myös käytännön puolustusyhteistyön tiivistämiseen Suomen kanssa. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi maanantaina, että maiden pitää arvioida yhteisen lisäaskeleen ottamista. Askel sopii kernaasti Suomelle, jolle Naton jäsenyyden hakeminen ei tällä hetkellä ole ajankohtaista. Jos Ruotsi vielä vahvistaa maanpuolustuksensa uskottavuutta lisärahoituksella, on yhteistyölle entistä tasapuolisemmat materiaaliset edellytykset.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keisarien jalanjäljillä

Jottain Trumppia

Sähköautojen lisäys vaatii lisää sähköä

Maakunnan väkeä hyvä saada johtopaikoille

Kiitos, mutta saisiko tätä ruokaa harvemmin?

KYSissä kaivataan johdon ja henkilöstön vastaantuloa

Kalan kipuilusta ja muidenkin

Finnairin kaukonäköisyys kannatti Aasiassa

Palvelu on parasta mainosta

Kodin paras kaluste

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.