"Rauhankyyhkyjä" Kuopiossa

Tämä nyt kävisi vaikka hyvästä tietokilpailukysymyksestä:

- Mikä toistaiseksi rikkomaton maailmanennätys liittyy talvisodan aikaiseen Kuopioon?

Unohtakaa Puijo, sillä vuoden 1940 talvella kisajärjestäjillä oli muita kiireitä. Sen sijaan kannattaa kilauttaa kaverille, joka kuuluu Karjalan Lennoston perinnekiltaan. Jokainen Suomen ilmailuhistoriaa tunteva osaa vastata, että puna-armeijan loppiaisena vuonna 1940 Kuopioon suuntaaman pommituslennon yhteydessä neuvostokoneita jahdannut Suomen ilmavoimien luutnantti Jorma Sarvanto ampui neljän minuutin aikana alas kuusi konetta. Se oli temppu se.

Virosta Savoon visiitille lähteneet puna-armeijan pommikoneet olivat tuossa vaiheessa pomminsa pudottaneet ja olivat palaamassa tukikohtaansa, kun Sarvanto iski niiden kimppuun Utin lentokentän tuntumassa.

Kuopioon oli lähetetty kaikkiaan kahdeksan koneen armada, josta Per Erik Sovelius ampui yhden alas jo matkalla pohjoiseen. Samainen Sovelius pudotti myös Sarvannolta säästyneen kahdeksannen koneen, joten neuvostoliittolaisten näkökulmasta Kuopion loppiaispommitus päättyi katastrofiin: kaik' mänt.

Kovin vähän jäi puna-armeijalle muistelemista itse Kuopion pommituksestakin. Iso osa pommeista putosi vahinkoa tuottamatta Kallaveteen. Kaupunkiin osuneet pommit särkivät muutamia taloja, mutta kaikki kaupunkilaiset säilyivät hengissä.

Talvisodan aikaisista Kuopion pommituksista on ensi vuonna jo 70 vuotta. Viime vuosina nuo murheelliset päivät ovat kuitenkin nousseet kaupunkilaisten mieliin, kun Valkeisenlampeen pelättiin jääneen räjähtämättömiä pommeja. Sukeltajat lähetettiin etsintöihin ilman, että mitään vaarallista olisi kuitenkaan löytynyt.

Snellman-instituutin johtaja Teppo Vihola kirjoittaa parhaillaan Kuopion uusinta historiaa. Virkansa puolesta hän on joutunut setvimään pommitusten todellista laitaa. Mielenkiintoisia yksityiskohtia ja tarkennuksia perinteisiin käsityksiin on tullut ilmi siinä määrin, että katsottiin julkaista tutkimukset omana itsenäisenä julkaisuna.

Kuopion kaupunginteatterissa menevä kirjailija Sirpa Kähkösen Lakanasiivet-näytelmä kertoo yhdestä päivästä, heinäkuun 1. päivästä 1941, jatkosodan Kuopiossa. Viholan kirjanen "Molotovin rauhankyyhkyt" Kuopion taivaalla keskittyy puolestaan kolmeen päivään.

Talvisodan Kuopiossa. Loppiaisen, tammikuun 6. päivän 1940, pommituksen jälkeen seuraava isku kohdistui kaupunkiin helmikuun 3. päivänä ja kolmas maaliskuun 5. päivänä.

Ennen varsinaista pommien pudotusta puna-armeijan lentäjät lähettivät taivaalta alas lentolehtisiä, joissa he vakuuttivat, että "neuvostolentäjät eivät pommita rauhallisia asukkaita" tai että "Ei ainoatakaan pommia väestön keskuusteen, ei asuntotaloihin. Joka rikkoo tätä määräystä, saatetaan viipymättä ankaraan rangaistukseen".

Lehtiset lehtisinä... Kuopiossa ei ollut tuohon aikaan juuri muita sotilaallisia kohteita kuin kaupungin kupeeseen Neulamäkeen rakentunut, tuhat henkeä työllistänyt ammuslataamo. Jos lataamo lie ollut neuvostolentäjien pääkohteena, niin juuri se nimenomaan säästyi vihollisen tuholta.

Kuopiolaisia siviilejä pommitukset kohtelivat sen sijaan sitäkin kovemmin. Yksi Viholan tutkimuksen yllättävimpiä tietoja on, että "henkilövahinkojen osalta Kuopio lukeutuu talvisodassa kuuden vaikeimman paikkakunnan joukkoon". Uhreja oli laskutavasta riippuen 41 tai 43.

Erityisen ankarasti Kuopioon sattui helmikuun 3. päivän pommitus, jolloin 26 pommittajaa iski kaupunkiin-25 asteen pakkasessa sananmukaisesti kirkkaalta taivaalta kahdessa aallossa. 172 miinaa tai palopommia surmasivat 37 ihmistä ja aiheuttivat eri puolilla kaupunkia varsin suuret aineelliset vahingot.

Kuopiolaisten onneksi neuvostolentäjät toheloivat tälläkin lennollaan ja pudottivat ison osan pommeista asumattomille alueille. Ilman tätä seuraukset olisivat voineet olla Viholan mukaan "kammottavat".

Talvisodan päättymistä muistellaan taas ensi viikolla, maaliskuun 13. päivänä. Teppo Viholan teos antaa nyt hyvän tilaisuuden uhrata jonkun ajatuksen myös Kuopion taivaalla käyneelle "Molotovin rauhankyyhkyille".

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaltevalla pinnalla

Lasku hiilinielupäätöksestä uhkaa tulla heti maksuun

Soten luova tuho

Ahdistelu on helppo tuomita, mutta vaikea estää

Viljelijät saavat sietää sään lisäksi kaunapuheita

Suomi-pöytä voisi parantaa talouskeskustelun laatua

Aneteesien sanoma mullisti maailman

Ideologista laiskuutta

Kirkkoherra Jukaraisen ammattipätevyys

Ikävöin vanhaa internetiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.