Sauli Niinistön ylivoima ei turhenna vaalikeskustelua

Ylen torstaina julkistaman presidentinvaalikyselyn perusteella näyttää entistä enemmän mahdolliselta, että istuva presidentti Sauli Niinistö tulee valituksi uudelleen jo ensimmäisellä kierroksella. Peräti 76 prosenttia mielipiteensä kertoneista tahtoo Niinistön jatkavan työtään. Niinistön gallupkannatus on kovempi kuin esimerkiksi Tarja Halosen kyselykannatus syksyllä 2005.

Vaikuttaa myös siltä, että kansalaiset ovat mielipiteissään varmempia kuin ennen. Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia ei osannut tai halunnut kertoa ensimmäisen kierroksen ehdokastaan, mutta kuusi vuotta sitten luku oli 29 prosenttia.

Niinistön suosio on valtaisa. Jo viime vuoden joulukuussa Ylen presidenttikysely osoitti Niinistö ylivoimaa, sillä tuolloin häntä piti mieluisampana ehdokkaana 52 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituin ehdokas oli yhdeksän prosentin kannatuksellaan Pekka Haavisto (vihr.), joka nousi nytkin kyselyn kakkostilalle 14 prosentin kannatuksella. Vuosi sitten vaaliasetelma ei ollut vielä selkiintynyt ja vastaajilta kysyttiin kaikkiaan 46 nimestä.

Nyt Haavistoa lukuunottamatta kaikki muut Niinistön haastajat jäivät surkeisiin lukemiin. Näyttää, ettei Laura Huhtasaarestakaan (ps.) sukeudu haastajaa edes Haavistolle.

Haastattelut on tehty 2.-10. lokakuuta, joten osa vastaajista on ollut tietoinen presidentin ja hänen puolisonsa Jenni Haukion tulevasta perheenlisäyksestä. Presidentinkanslia kertoi vauvauutisen 9. lokakuuta, mikä myös on saattanut kasvattaa Niinistön kannatusta.

Ylivoimainen gallupsuosio on omiaan nostamaan esille kysymyksiä, ovatko muut ehdokkaat turhia ja onko koko vaalikamppailu turha.

Vastausta kysymyksiin sopii hakea vaikka presidentin valinnasta poikkeuslailla vuonna 1973. Silloin eduskunta päätyi demokratialle vieraaseen ratkaisuun presidentti Urho Kekkosen itsevaltaisten otteiden seurauksena. Kekkonen ilmoitti huhtikuussa 1972 suostuvansa jatkamaan virassaan, mutta presidenttiehdokkaaksi hän ei ollut valmis. Vuonna 1968 alkanut toimikausi jatkui vuoteen 1978 saakka.

Vuosikymmenten takainen ratkaisu näyttää tänä päivänä selvältä virheeltä. Samanlainen ratkaisu ei tule enää kysymykseen.

Presidentinvaaleja voidaan tarkastella myös hyötynäkökulmasta. Mitä hyötyä on käydä kamppailu, jonka lopputulos tiedetään?

Ilman vaaleja jäisi käymättä laaja keskustelu ulkopolitiikasta, jossa riittää paljon ruodittavaa. Nils Torvaldsin (r.) ilmoitus kääntymisestä Suomen Nato-jäsenyyden kannattajaksi on omiaan sähköistämään vaalikeskustelua. Myös Suomen roolista EU:ssa, Itämeren alueen sotaharjoituksista, suhteista Venäjään ja luonnollisesti myös maahanmuuttokysymyksistä löytynee runsaasti syttyjä kansalaisia kiinnostavaan keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ylivoimaisenkin ehdokkaan on hyvä tietää, mitä kansalaiset ajattelevat ja odottavat.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhumisen taito

Kuopion vesihäiriön opetus

Äänestäjien jano muutosten perään ei laannu

Poissaoloissa pidettävä selkeät pelisäännöt

Kilpailu EMAsta on loppusuoralla

Tuotantohihnalle syntyneet

Suomen ei tarvitse hävetä lihantuotantoaan

Kansantalous tarvitsee seutukaupunkien panosta

EU ja metsien käyttö

Juha Sipilälle ei näy haastajaa horisontissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.