Sotaharjoituksia Itämerellä on tällä erää riittävästi

Itämerellä maanantaina alkanutta Auroraa ja torstaina Venäjällä ja Valko-Venäjällä käynnistyvää Zapadia yhdistää, ettei kumpaakaan sotaharjoituksista ole suunnattu ketään vastaan. Näin totesi Venäjän presidentti Vladimir Putin omastaan vierailulla Savonlinnassa elokuussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lohkaisi samoin sanoin Aurorasta, johon Suomi osallistuu Ruotsin ja muun muassa USA:n rinnalla.

Kentällä vihollisista ei ole epäselvyyttä. Auroran lähtötilanteessa kuvitteellinen suurvalta, jonka rajat kartalla noudattavat tarkalleen Venäjän rajoja, ahdistelee pientä naapuriaan. Skenaariossa harjoitellaan Gotlantiin ja Ruotsin rannikolle suuntautuvan hyökkäyksen torjumista. Pääkohteeksi voi ajatella Baltian maat, mutta Suomenkaan sijoittaminen muuttujan paikalle ei vaadi mielikuvitukselta mahdottomia.

Zapadissa harjoitellaan läntistä Valko-Venäjää miehittävien separatistien tai terroristien kukistamista, mutta kuvioon kuuluu myös maayhteyden luominen Venäjälle kuuluvaan Kaliningradiin. Operaatio eristäisi Baltian maat läntisestä manner-Euroopasta ja samalla Nato-maista.

Sumaan mahtuu vielä perjantaina alkanut North Coast -satamaharjoitus Ruotsin Karlskronassa, johon Suomi osallistuu Naton kumppanimaana.

Sotilaallisen aktiivisuuden yhtäaikaisuudelle on luonnollisia syitä, kuten se, että satokauden päätyttyä pellot voidaan avata maajoukoille. Monikansalliset harjoitukset sovitaan ja niitä suunnitellaan vuosien jänteellä, joten tapahtumat Itämerellä eivät kerro yhtäkkisestä kriisistä. Neljän vuoden välein järjestettävän Zapadin ajoitukseen ei liity dramatiikkaa.

Uhkakuvia ei pidä liioitella, sillä varsinkin Zapad on osa Venäjän informaatiovaikuttamista, kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvioi (Yle 11.9.). Toisaalta sekä idän että lännen puolella varaudutaan tilanteisiin, joita pidetään nykyisen vastakkainasettelun ilmapiirissä mahdollisina.

Puolustusministeri Niinistö ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) (HS 10.9.) ehdottivat, että suuri monikansallinen sotaharjoitus voitaisiin järjestää Suomessakin. Idea on kaksipiippuinen juttu. Venäjälle suurharjoitus lähettäisi viestin, että Suomi on osa länttä, hyvin varautunut ja Nato-kumppaneiden tukema. Suomen sotilaalliselle valmiudelle olisi kiistatonta hyötyä yhteistoiminnan harjoittelusta omalla maaperällä.

Toisaalta viesti jäisi itsellemmekin epäselväksi, sillä harjoituksista ei seuraa Nato-jäsenyyden antamia turvatakuita. Venäjä tulkitsisi toimet etunsa mukaisesti omassa informaatiosodassaan ja voisi löytää niistä tekosyyn ikäville vastatoimille.

Presidentti Sauli Niinistön hiljattainen sarja maailman johtajien tapaamisia sekä tuore USA:n ja Venäjän varaulkoministerien neuvottelu Helsingissä vahvistavat Suomen roolia diplomaattisena toimijana, enemmän rauhan kuin sodan lietsojana. Tämän rinnalla puolustusyhteistyö Naton, EU:n ja Ruotsin kanssa paaluttaa Suomen länteen. Jussi Niinistön ja Kanervan ehdotusta ei pidä lopullisesti sulkea pois, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole ajankohtainen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ihmisten näköinen kaupunki

Ei savuja ilman multaa

Merkelin takaaman vakauden alla kuplii

Liikennettä on kehitettävä turvallisuus edellä

Euroopan unioni ei kehity ilman uljaita visioita

Metsävarat riittävät investointeihin

Tanskalaisista voisi ottaa mallia

Kiinan pitäisi paimentaa naapuriaan

Mitä ottaisi opiksi?

Niukkaa niukempi tiedotus tarpeen sieppauksissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.