Pääkirjoitukset

Takuueläkkeen nosto on syytä ottaa harkintaan

Ekonomistit Mauri Kotamäki ja Olli Kärkkäinen ovat tarttuneet ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) kansalaisaloitteen siihen perusteluun, joka koski vanhuusköyhyyden torjumista. Kaksikko selvitti, miten taitetun indeksin poistamista vastaava työeläkeindeksin tasokorotus vaikuttaisi köyhyysmittareihin (Yhteiskuntapolitiikka 17.3.).

Kotamäki ja Kärkkäinen uskovat, että työeläkeindeksin korotus toki vähentäisi vanhuusköyhyyttä, mutta tehottomasti, sillä sama korotus tulisi kaikille työeläkeläisille tulotasosta riippumatta ja sitä paitsi suuri osa pienituloisista eläkeläisistä ei saa työeläkettä.

Takuueläkkeen nosto vähentäisi tehokkaimmin eläkeläisköyhyyttä. Yli 34 000 eläkeläistä nousisi köyhyysrajan yläpuolelle. Heitä jäisi vielä rajan alapuolelle yli 155 000. Tehottominta olisi korottaa työeläkeindeksiä. Kansaneläkkeen korotuksen vaikutus olisi siltä väliltä. Vanhusköyhyydenkin torjunnassa juuri takuueläkkeen korotus olisi tehokkainta.

Vuonna 2011 säädetty takuueläke on tutkijoiden mielestä parantanut merkittävästi pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Takuueläke on tällä hetkellä 760 euroa. Jos summa nostettaisiin tuhanteen euroon, kustannukset julkiselle sektorille kasvaisivat kaikkiaan 360 miljoonaa euroa. Työeläkeindeksin korotus kolmella prosentilla ja kansaneläkkeen korotus viidellä prosentilla lisäisivät kumpikin kuluja ainakin 20 miljoonaa euroa enemmän.

Selvityksen perusteella on helppo suositella hallitukselle harkittavaksi takuueläkkeen reipasta nostamista. Se olisi myös tasa-arvoteko, sillä takuueläkkeen nostosta hyötyisivät enemmän naiset, kun taas työeläkeindeksin korotuksesta hyötyisivät enemmän miehet.