Pääkirjoitukset

Työvoima-konsulttien työllisyys paranee

Vuoden alusta voimaan tullut laki työttömien haastattelemisesta kolmen kuukauden välein johtaa huomattavaan työmäärän lisääntymiseen työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisähaastattelujen tekemiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt toimistoille kymmenen miljoonaa euroa lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Haastattelujen lisäksi työttömiä valmennetaan työnhakua varten. Tätä varten ministeriö on varannut viisi miljoonaa sparraajien, konsulttien ja rekrytointiasiantuntijoiden palkkaamiseen. Tehtävään on haettu liikkeenjohdon konsulttifirmoja ja henkilöstövuokrausyrityksiä (Taloussanomat 8.12.).

Hanke herättää monenlaisia kysymyksiä. Kun työttömiä on koulutettu ja kurssitettu maailman sivu, mitä haetaan jälleen ylimääräisillä miljoonilla konsulteille?

Ydinongelma on, etteivät haastattelut ja valmennukset synnytä uusia työpaikkoja – haastattelijoiden ja konsulttien lisäksi. Ministeriössä on vahva usko ja toivo, että haastattelujen tehostaminen helpottaa kohtaanto-ongelmaan eli auttaa työnhakijoita ja työn tarjoajia löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Pitkäaikaistyöttömiltä puuttuu kuitenkin usein ammattitaitoa, jota avoimiin työpaikkoihin vaaditaan. Haastattelu kolmen kuukauden välein puolen vuoden sijaan ei tilannetta muuta.

Mahdollinen hyöty työllisyydelle ja julkistaloudelle voi seurata uudistuksen keppipuolesta. Jos tarjotusta työstä kieltäytymistä aletaan sanktioida ankarammin, voi tämä ehkäistä kannustinloukkuja. Tällöin työvoimapolitiikka on kuitenkin kytkettävä paljon laajempaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen ja kysymyksiin osallistumis- ja perustulosta.