Ajassa

Uudelleen arviointia

Männä vuoden viimeisessä SS:n numerossa toimittaja Minna Holopainen STT:stä tiukkasi tutkijoilta, mitä Suomen historian tapahtumia pitäisi vielä arvioida uudelleen.

Miten vanha Suomi Suomena on, kysyy professori Henrik Meinander. Hänestä Suomi muodostui vasta 1800-luvun lopulla. Toisinkin voi ajatella.

Tiedettiin Suomi etelämpänäkin. ”Ruotsi ja Suomi muodosta-vat yhdessä kuningaskunnan”, aloitti 1700-luvun ranskalainen valistuskirjailija Voltaire Kaarle XII:n historiansa.

Ensin pitäisikin kysyä toisin: mitä elementtejä Suomi-käsite on kunakin aikana sisältänyt?

Siinä Meinander on oikeassa, että Suomen historiassa erityisesti Saksan osuus ja muut kansain-väliset vaikutukset olisi syvem-min syytä ottaa huomioon.

Kulmakarvat nousevat dosentti Teemu Keskisarjan lausahduksista. Lainaan suoraan:

– Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta (alusmaitaan). [Anteeksi vaan! JTL]

Unohtuuko, että Suomi oli Ruotsin kanta-aluetta, jolla oli osuus valtakunnan suvereniteettiin? Ei ollut ”Ruotsin vallan aikaa”, vaan Ruotsin aika.

No tulihan sitä Tukholmasta määräystä jos jonkinlaista. Mutta ei siinä yksin suomalaisille kenkkuiltu, vaan samaa meni Ruotsin maakuntiin. Tinkamenossa hallitusta sadateltiin Götanmaalla siinä kuin Suomessakin.

Onko lainkaan dosentin omaa lipsahdusta, ettei ”ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa”? Pelkään toimittajan panneen omiaan.

Ruotsiako Jukolan Aapo muka puhui, kun tuomari ”kuulteli aina kärsivällisyydellä hänen jotenkin pitkiä lauseitansa”?

Käräjät oli yksi väline kansan siivolla pitämisessä. Se onnistui vain, jos rahvas pääsi tolkulle, miten jutut etenivät.

Sosiaalidemokraattisen puolueen päätymisestä kapinaan 1918 toivoo tutkimukselta enemmän tietoa mainio melontakaverini professori Martti Häikiö.

On yleismaailmallinen ilmiö, että jos maahan syntyy kaksi tai useita riippumattomia aseellisia järjestöjä, suunsoitto äityy pian laukausten vaihdoksi.

Niin kävi Suomessakin. Suojeluskuntien ja työväenkaartien välikohtaukset ja aseistamiskilpailu kiihtyivät. Eskalaatio jo itsessään tuntui lopulta niin uhkaavalta, että SDP:n maltillisilla ei enää ollut voimia pysäyttää kaartilaissiiven ajamaa vallanottoa.

Kaikkea on arvioitava uudelleen, toivottavasti pää kylmänä.

Kirjoittaja on kuopiolainen Suomen historian emeritusprofessori.

Uusimmat

Ajassa

Digitaalista aivopesua

Koulutusta työelämän tarpeisiin

Kivusta

Askel kohti sivistystä

Suur Illusioon?

Maakuntavero, ei kiitos

Jälkipelit

Julmuudesta

Demokratian vahvuus

Unelmieni Kuopio ja miten se tehdään

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.