Kutsuvieras

Yhdessä

Yhdessä on puhutteleva valinta Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaksi myönteisen viestinsä ja myös monitulkintaisuutensa takia.

Olemme kansakuntana saavuttaneet sadan vuoden aikana paljon arvokasta, mutta samalla on myönnettävä yhdessä elämisen ja toimimisen vaatimukset ja vaikeudetkin.

Yhdessä saavuttaa jotakin, kun jokainen ottaa sen myös omakohtaisesti. Presidentti Sauli Niinistö kiteytti uudenvuodenpuheessaan henkilökohtaisia vastuita:

– Sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit.

Henkilökohtainen hyvä kestää vain yhteisen hyvän toteutuessa.

Suomi on noussut sadan vuoden aikana takapajuisesta ja syrjäisestä Euroopan kolkasta maailman kärkimaiden joukkoon, katsoipa asemaamme millä mittapuulla tahansa. Meillä on turvallisuutta, osaamista, vaurautta, toimivaa hallintoa ja korruptoitumattomuutta.

Ennätysnousu alimmilta rappusilta ylimmille on yhdessä vaivalla punnerrettu iso saavutus, monen sukupolven yhteisen työn tulos. Mutta olemmehan kokeneet yhdessä myös kipeitä takaiskuja ja monia vaikeuksia.

Traumaattisin takaisku on vuoden 1918 karmea sisällissota. Itsenäistymistä ei voi käsitellä kunnolla ilman sisällissotaa, sen seurauksia ja niiden hoitoa.

Suomen sisällissota oli Euroopan julmimpia. Uusia tietoja pulpahtelee julkisuuteen. Sodan haavat ovat kipeitä vielä sadan vuoden jälkeenkin. Ikävät kokemukset ja historiatiedot kulkevat sukupolvelta toiseen, suvuittain ja perheittäin. Valkoisten ja punaisten kohtalot ovat monasti rinnakkain saman perheen sisällä.

Olennaista on ”yhdessä”- henkinen sovinto- ja eheytyspolitiikan voitto vastoinkäymistenkin keskeyttämänä 20 vuoden aikana 1920- ja 1930-luvuilla. Tasavallan voitto kuningaskunnasta, terrorin ja mielivallan nujertaminen, torpparivapautus ja maareformi, äärioikeiston kukistaminen, vuoden 1937 punamultaratkaisu ja Kyösti Kallion valinta tasavallan presidentiksi yhdistivät valkoisen ja punaisen Suomen ennen talvisotaa.

Eheytyminen edellytti poikkeuksellista poliittista yhteistyökykyä ja nimenomaan valkoisen ja punaisen rajalinjan ylittämistä. Suomi kesti Neuvostoliiton hyökkäyksen talvisodassa pitkälti ”yhdessä”- politiikkansa ansiosta.

Itsenäisyys todellistui eheytyspolitiikan ansiosta. Kysymys on ollut tasa-arvon toteuttamisesta niin, että jokaisella suomalaisella olisi taustoistaan riippumatta kuta kuinkin tasa-arvoiset mahdollisuudet elää, tehdä töitä ja menestyäkin.

Presidentti Mauno Koivisto vastasi toimittajan kysymykseen ”Suomen ideasta” vuonna 2001 yhdellä sanalla: selviytyminen.

Emme tiedä, millaisen maailman kohtaamme tulevina aikoina. Vastassamme on enemmän hankalia, meistä riippumattomia kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Koiviston yksinkertaistus kertoo kaiken olennaisen 100-vuotiaan Suomen tulevaisuustavoitteesta: on pysyttävä hengissä ja selviydyttävä.

Kaksi yhdessä-henkistä ehtoa tuntuu välttämättömiltä.

Ensinnäkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa meillä on käytössä myös vaikeina aikoina koeteltu linja: kannattaa jatkaa sotilaallisen liittoutumattomuuden, asiallisen naapuruuden, aktiivisen vaikuttamisen ja yhteistyön sekä uskottavan puolustuksen tiellä. Pitkäaikainen, yhdessä sovittu ja kansalaisten laajan enemmistön tukema linja on turvallinen.

Toiseksi kansallisen eheyden perustana oleva omakohtaisen osallisuuden tunto kantaa. Hyvinvointivaltio on rakennettu sovintopolitiikan vuosista lähtien tasavertaisen osallisuuden varaan. Jokaisen on voitava kokea Suomi sekä asia- että tunnesyillä omaksi isänmaakseen. Etuilu ja lusmuilu syövät yhdessä-rakentamisen ideaa.

Yhdessä on vaativa laji. Se onnistuu vain, jos kaikki yhteistyöhön osallistuvat kokevat tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluiksi.

Muuten olen sitä mieltä, että sivistys, koulunkäynti ja historian tuntemus vankistavat kansakunnan yhteistä henkistä pohjaa ja auttavat selviytymään monenlaisista konkeloista.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja keskustan kansanedustaja Iisalmesta.

Uusimmat

Kutsuvieras

Median murros

Yhdessä

Ajoitus ratkaisee

Suomen metsät komission syynissä

Trumpin linja voi olla hyvä Suomellekin

Demokratia ja populismi

Rauhan lähettiläät

Onnistunut käsikirjoitus

Soten solmuja

Susidelegaation matkassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.