Nimellä

Perustukset liikkuvat

Kuka mahtoikaan ensimmäiseksi kuvata edustuksellisen demokratian nykykehitystä toteamalla, että politiikka on rikki?

Suomeen sanonta juurtui kolme vuotta sitten. Sen jälkeen rikkoontuminen on kelvannut selitykseksi perinteisen politiikan kriisille niin oikealle kuin vasemmallakin.

Sama slogan yhdistää suurta osaa läntisen maailman demokratioista. Monimutkaisen poliittisen kielen keskellä rikkinäisyys on sana, jonka kaikki ymmärtävät.

Jos jokin ei toimi niin kuin pitäisi, se on rikki. Rikkonaisiksi on viime aikoina määritelty paitsi puolueet, myös EU, sananvapaus, huippu-urheilu ja Yhdysvaltain presidentinvaalitapa.

Rikkoutumisen uhka huokuu myös sosiaalidemokraattinen johtoon pyrkivän Timo Harakan kampanjassaan esiin nostamista luvuista. Puolueen kannattajakunta ikääntyy vauhdilla, eikä SDP:n sanoma kohtaa varsinkaan nuorten ja keski-ikäisten miesten arvomaailmaa. Viime eduskuntavaaleissa enää 4,5 prosenttia alle 50-vuotiaista miehistä äänesti sosiaalidemokraatteja.

Kokoomus ja keskusta pärjäsivät eduskuntavaaleissa paremmin, mutta huoli on kaikille vanhoille puolueille yhteinen. Lähestyvissä kuntavaaleissa niillä on vaikeuksia saada listoilleen nuoria ehdokkaita.

Tutun valitusvirren mukaan politiikka ei kiinnosta nuoria enää lainkaan. Virsi on väärässä. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nyt nuoria enemmän kuin pitkiin aikoihin. Kiinnostus ei kuitenkaan kanavoidu sinne, missä perinteisten puolueiden kasvattamat kokoontuvat aatteen sanoman ääreen.

Kun SDP:n puheenjohtajaehdokkaat esittäytyivät lauantaina Kuopiossa, kaupungintalon juhlasaliin kerääntyi enimmäkseen ikäihmisiä. Vastaavan kaltainen tilanne koettiin samassa salissa viime syksynä, kun keskustan Pohjois-Savon piiri vietti 110-vuotisjuhliaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai tuolloin kuulijoikseen hartaan ja harmaan kannattajajoukon.

Ennen juhlan alkua Sipilä piipahti Kuopion torilla rasismin ja fasismin vastaisessa mielenosoituksessa. Siellä yleisö näytti ja kuulosti aivan toiselta. Äänekäs joukko toi mieleen vihaiset, maailman parantamiseen lujasti uskoneet miehet ja naiset, jotka loivat suomalaisen puoluejärjestelmän perustaa 110 vuotta sitten.

Kevään kuntavaaleihin on aikaa tasan kolme kuukautta. Uusia äänestysennätyksiä on tuskin luvassa, sillä Savon Sanomien puolueiden kunnallisjärjestöille tekemän kyselyn mukaan päätöksenteon mainekin on rikki.

”Nuoret ajattelevat, että poliittinen päättäjä on vain oman edun tavoittelija ja lähes rikollinen”, väitti eräs vastaajista. ”Politiikka tuntuu nuorista kaukaiselta, ja kaiken nähdään tapahtuvan täällä suljettujen ovien takana”, totesi puolestaan Kiuruvedellä ehdokkaaksi asettuva 18-vuotias Heli Tikkanen. (SS 4.1.2017)

Samat ajatukset ovat tuttuja myös isommista ympyröistä. Maailman johtavat poliitikotkin syyttävät toisiaan rikollisiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Hekin todistavat, että päätökset junaillaan suljettujen ovien takana Brysselin kabineteissa.

Jyrkistä asenteista ja rumasta puhetavasta on tullut politiikan uusi käytöskoodi. Siihen törmää jopa eduskunnan kyselytunnilla. Onko ihme, että nuoret eivät halua mukaan samaan?

Politiikka ei ole kadonnut eikä se ole rikki. Se on vain muuttanut toisaalle. Se on siirtynyt kabineteista kaduille ja suurista puolueista yhä pienempiin samoin ajattelevien ryhmiin.

Jos äänestäminen ei tunnu vaikuttamiselta, ihmiset eivät äänestä, mutta he eivät jätä vaikuttamatta.

Edustuksellisen demokratian perustukset liikkuvat. Toivottavasti ne eivät murene ennen kuin olemme keksineet tilalle jotain varmasti parempaa.

Uusimmat

Nimellä

Pulaa puhtaasta sisäilmasta

Sote on kesytettävä tavoille

Vaurauden kulissit

Karpalon sankari

Susiviha vaatii selityksen

Onko 17 noin 20?

Uutta öljyä sääntelemässä

Lahden arpi pysyy aina ruvella

Dinosaurus ei uudistu

Kiihdytys ja peruutus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.