Nimellä

Poliitikkojen valinnan paikka

Vaalien suhteen ei aika käy seuraavina vuosina pitkäksi. Huhtikuussa kuntiin valitaan uudet valtuustot. Vuoden kuluttua äänestäjät raapustavat äänestyslippuihin numerot samalla kertaa maakunta- ja presidentinvaaleissa.

Maakuntavaaleissa kansa pääsee valitsemaan uudet maakuntavaltuustot, jotka päättävät isoista asioista maakunta- ja sote-uudistuksen takia.

Vuonna 2019 pidetään eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit.

Poliitikoilla onkin edessä valinnan paikka; mihin kannattaa keskittyä. Erityisesti ammattipoliitikot joutuvat miettimään, mihin aika riittää ja toisaalta missä luottamustehtävässä pääsee eniten vaikuttamaan.

Toki kuntapoliitikoistakin osa tähtää eduskuntavaaleihin. Pääasiallinen foorumi heille ovat kuitenkin kunta- ja maakuntavaalit.

Puolueiden tavoitteena on tietenkin saada haalittua kuntavaaleihinkin ehdolle mahdollisimman paljon kovia nimiä. Kansanedustajat ja ministerit ovat kullanarvoisia äänten kerääjiä.

Helsingin Sanomien kyselyn mukaan valtaosa nykyisen hallituksen ministereistä aikoo ehdolle huhtikuun kuntavaaleissa.

Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluavat päättää myös oman kuntansa asioista.

Ministereistä ainoastaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) jättäytyvät varmuudella pois kuntavaaleista.

Mielenkiintoista on, että he kaikki ovat keskustalaisia. Keskustahan on perinteisesti ollut maamme suurin kuntapuolue. Toki Sipilä ja Berner ovat nousseet valtakunnanpolitiikkaan muuta kautta kuin perinteistä kunnallispoliittista reittiä.

Ministerin kalenteri on tunnetusti täynnä. Voikin kysyä, kuinka aktiivisesti vaikkapa Timo Soini ehtii ja jaksaa paneutua Espoon asioihin.

Kunnallispolitiikan arvostusta ei ainakaan nosta se, että ministeri piipahtaa pari kertaa vuodessa valtuustosalissa painamassa läsnäolonappia. Loput hoitaa varavaltuutettu.

Muun muassa pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja puoluejohtaja Pertti Salolainen (kok.) kyseenalaisti Twitterissä ministerien halun osallistua myös kuntavaaleihin.

Kansanedustajista valtaosa on perinteisesti ollut mukana myös kunnallispolitiikassa. Sieltä suurin osa on ponnistanutkin Arkadianmäelle.

Esimerkiksi kuopiolaiset kansanedustajat Markku Rossi (kesk.), Sari Raassina (kok.) ja Kimmo Kivelä (ps.), ovat myös valtuutettuja. Rossi on valtuuston puheenjohtaja ja Raassina varapuheenjohtaja. Kivelä puolestaan johtaa puolueensa valtuustoryhmää.

Kansanedustajien kalenteriin on raivattu istuntovapaat maanantait, jolloin he voivat osallistua omien kuntiensa asioiden hoitoon.

Pohdintaa aiheuttaa varmasti se, kannattaako kansanedustajan keskittyä pelkästään maakuntavaaleihin. Tulevat maakunnat hoitavat jatkossa muun muassa sosiaali- ja terveysasiat. Maakuntavaltuustossa tehdään siis isoja päätöksiä ja pyöritellään valtavia rahoja.

Moni poliitikko pohtiikin, kannattaako enää vääntäytyä oman kunnan valtuuston kokoukseen päättämään kotiseutumuseon avustusanomuksesta tai hiihtolatujen valaistuksesta.

Kunnallis- ja piirijärjestöissä tällainen ajattelu aiheuttaa kauhunväristyksiä.

Entistä pienempiin kunnanvaltuustoihin kun saattaa muutenkin olla vaikeuksia saada ehdokkaita.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Vanha valtuusto vankilaan!

Virtsankarkailua naisluolassa

Kone voi auttaa valinnassa

Navassa vai sivussa?

Kantikas Minna

Populisti vie ilmatilan

Euroopan etsikkoaika

Puhtaus on puoli tautia

Terveys kuuluu kunnillekin

Tuomitsemisen osaavat kaikki

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.