Töitä molemmille käsille

Kunnallisvaalit on käyty ja tulos on selvä. Onnittelut kuuluvat kansanvallalle sekä kaikille niille, jotka laittoivat itsensä peliin ja lähtivät ehdolle. Tämä on hyvä muistaa, kun vaalien tuloksia ruoditaan. Kansalaisilla on ollut jälleen kerran vaihtoehtoja, mistä valita. Hienoa.

Vaalituloksen selvittyä hyvällä äänimäärällään itsensäkin yllättäneet kandidaatit repeävät riemuun varsinkin jos he ovat ensikertalaisia.

Läpimenijöissä on myös sellaisia, joiden on vaikea nieleskellä pettymystään. Näin on esimerkiksi silloin, jos äänimäärä on selkeästi pudonnut edellisvaaleista ja uudet nimet ajavat ohi oikealta ja vasemmalta. Syitä saatetaan hakea muualta kuin mistä se todennäköisimmin löytyy eli peilistä.

Ja sitten ovat tietysti ne, joiden äänimäärä ei vain yksinkertaisesti vain tällä kertaa riittänyt. Joukossa on pitkäänkin vaikuttajan paikoilla olleita.

Politiikassa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus vaalipäivänä. Sen vuoksi on hyvä, että mahdollisimman moni käyttää kansalaisoikeuttaan.

Vaali-iltana ja parina seuraavana päivänä menestyjille suotakoon ansaitut ilon hetket. Katseet on pikaisesti kuitenkin suunnattava tulevaan.

Jos luottamustehtävän aikoo onnistuneesti hoitaa, se ei vaadi kuin sitä samaa asiaa kuin minkä tahansa menestyksen rakentaminen: raakaa työntekoa. Mikäli valtuutettu ei ole siihen valmis, lähtökohdat ovat mahdottomat.

Sen vuoksi kysymys esimerkiksi niin sanottujen julkkisehdokkaiden asemasta ehdokaslistoilla on monitahoinen.

Puolueet haluavat ehdokkaakseen mahdollisimman vetovoimaisia henkilöitä. Sellaisia entuudestaan tavalla tai toisella tutut nimet ovat. He ovat vaalikentillä lähtökohtaisesti vähintään ainakin muutaman askeleen edellä.

Mutta ovatko kaikki tietoisia, mihin ovat ryhtymässä?

Veikkaus on, että ei. Kaikki eivät edes tiedä, kuinka poliittinen järjestelmä toimii ja millaisia asioita valtuustojen, lautakuntien ja kunnanhallituksen listoille tulee.

Kun kantaa pitäisi ottaa kunnan talousarvioon, riittääkö tositeeveestä julkisuuteen ponnahtaneella valtuutetulla a) aikaa, b) halua ja c) kykyä syventyä edes siedettävällä tasolla aineistoon?

Ennen kuin kysymykseen kannattaa edes vastata, untuvikon on syytä osallistua kaikkiin mahdollisiin perehdytystilaisuuksiin.

Toinen vaihtoehto on hoitaa luottamushenkilön vaativaa tehtävää julkisuudesta tutulla kaavalla: rupatella mukavia ja antaa päätökset viisaammille, ahkerammille ja sitä myötä osaavimmille.

Silloin vain tuo kuuluisa äänestäjän kuluttajansuoja pääsee kovin ohueksi.

Kunnallinen päätöksenteko on siinä mielessä mielenkiintoinen laji, että monet ratkaisut koskettavat läheisesti äänestäjäkuntaa.

Otetaan kuvitelluksi havaintomateriaaliksi opetuksen järjestäminen.

Helpointa on luvata rakentaa kouluja niin taajaan kuin vain se vähänkin on mahdollista. Kolikon toisella puolella on realiteetti, jossa kunnat tasapainottelevat taloutensa kanssa.

Vaihtoehtoja saattaa pelkistettynä kaksi. Molempien eteen voidaan lisätä sana vastuullinen.

Vastuullinen opetustoimi. Mahdollisimman monta koulua kuntaan. Tarkoittaa lisäystä myös opettajanvirkoihin.

Vastuullinen taloudenhoito. Hahmotetaan kokonaiskuva tarvittavasta koulukiinteistöjen määrästä. Keskitetään mahdollisesti opetusta ja suljetaan entisiä koulukiinteistöjä.

Ja kun tavoitteena on laadukas opetus, kuntapoliitikolla täytyy olla näkemys ja kyky vastuulliseen päätökseen.

Vastuullisuus ja hyvät puhelahjat eivät ole vastakohtia, mutta retoriikka ei voi peittää vastuullisuutta.

Uusimmat

Nimellä

Työpaikan huomaamaton valtti

Mielikuvitus ei ole hulluutta

Kaupungin vankina

Ei yksin syrjäytymisestä

Tulevaisuus on monikko

Kaksi vuotta on ikuisuus

Tylsyys on hyväksi aivoille

Manu ja Manu

Inise vain, hyvä hyttynen

Konttori katoaa verkossakin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.