Tankkimaito ei maistu purkilta

Mies siemaisee pihamaalla kahvia, ihan tavallista suodatinkahvia ruskeasta pahvimukista, kun hänessä tapahtuu jotain erityistä. Hän tunnistaa maun, tai tuoksun tai jotain, jota ei ole aistinut puoleen vuosisataan.

Tavallinen kultakatriina kiidättää hänet kauas aikaan ennen kahvinsuodattimia. Keittiössä, puuhellan laidalla, muhii sumppikattila. Siitä äiti taikoo päiväkahvin, joka kuuluu kaikille. Lapsillekin.

Lohkoreunaisessa kukkakupissa on loraus kahvia, kaksi palaa sokeria ja paljon maitoa. Pieni poika hämmentää ankarasti, jotta sokerit sulaisivat.

Vastapäätä istuva mummo kaataa kahvinsa kupista teevadille. Hän asettaa sokeripalan huultensa väliin ja ryystää niin, että vahakangas tärisee.

Tämän kaiken poika oli unohtanut kauan sitten, kun hänestä oli tullut mies. Tämän ja paljon enemmän hän muisti nyt, odottamatta, siksi että hänen kahvinsa tuoksui ja maistui lapsuudelta.

Syy ei ollut kahvissa vaan maidossa. Pihakekkereissä hän oli lorauttanut kuppiinsa tilkan termospullosta, jonka kylkeen oli teipattu teksti ”tankkimaitoa”.

Kylmä, tuore maito oli valutettu aamulla naapuritilan tankista ämpäriin ja ämpäristä termokseen. Viranomaiset kutsuvat sellaista raakamaidoksi.

Raakamaito on lehmänmaitoa, jolle ei ole tehty muuta kuin lypsetty ja jäähdytetty. Se on maitoa luonnollisessa tilassaan – ilman pastörointia, homogenointia, rasvavakiointia, vitamiinilisäystä ja muotoilutoimiston suunnittelemaa myyntipakkausta.

Mies pyysi toisen kupillisen. Ilman kahvia.

Raakamaitoa saa ostaa, myydä ja käyttää kotonaan. Mutta saako sitä tarjota pihalla naapureille?

”Rajatapaus”, vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran maitohygieniatiimi.

”Jos mukana on vanhuksia tai pieniä lapsia, ei pitäisi tarjoilla.” Vähimmäisvaatimus on, että kaikille maidon käyttäjille selvitetään, mitä viattoman tuntuisesta lorauksesta voi seurata.

Sekä Eviran että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjeet raakamaidon käytön riskeistä perustuvat todellisten vaarojen ylettömään korostamiseen.

Pastöroimattoman maidon mukana elimistöön voi iskeä esimerkiksi EHEC, salmonella, listeria, yersinia tai toksoplasma. Niistä voi seurata veriripuli, niveltulehdus, aivokalvontulehdus, munuaisten vajaatoiminta, sikiövaurio tai kuolema.

Kuulostaa pahemmalta kuin alkoholi. Listan perusteella tuntuu oudolta, että kukaan ennen 1970-lukua syntynyt suomalainen on vielä hengissä. Tuolloinhan suuri osa kansasta altistui vastalypsetylle maidolle.

Miksi raakamaito ei ennen sairastuttanut ihmisiä? Ehkä sairastuttikin, kuten huono elintarvikehygienia ylipäätään.

Maitoa osattiin silti säilyttää ja käyttää. Se jäähdytettiin jäissä ja käytettiin muutaman päivän sisällä lypsämisestä.

Jos maitoa piti säilyttää, se kypsennettiin ruuiksi, hapatettiin piimäksi tai kirnuttiin voiksi.

Tänään melkein kaikki suomalaiset nauttivat maitonsa pitkälle käsiteltynä. Kaikkia teollisen prosessoinnin vaikutuksia ihmisen elimistöön ei tunneta. Ei edes sitä, miksi moni vatsavaivainen voi käyttää raakamaitoa, mutta ei meijerin maitoa.

Mikä lopulta on terveellistä? Onko lasillinen tankkimaitoa vaarallisempaa kuin pesemätön nektariini?

Kun maito pastöroidaan, valtaosa bakteereista kuolee. Kun maito iskukuumennetaan, kaikki sen mikro-organismit kuolevat. Hyvät ja pahat. Maidosta tulee steriiliä, ja siltä se maistuukin. Purkilta. Kaikkeen näyttää tottuvan.

Raakamaito maistuu erilaiselta. Toisille menneisyydeltä, toisille tulevaisuudelta.

Uusimmat

Nimellä

Kuopion vesihäiriön opetus

Tuotantohihnalle syntyneet

Äiti ja isä tilausansassa

Kun maailma ei riitä

Hamsterien aikaa

Kohtuuton nolla

Imurilla liikenteeseen

Jääkiekko vaarantaa aivot

Aseista ja ampujista

Vehviläisen Anu etsii valttikorttia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.