Nimellä

Todelliset voittajat eivät hymyile

Vihreiden menestys sunnuntain kuntavaaleissa oli vaikuttava.

Ensimmäistä kertaa vaalitulos oli jokseenkin linjassa mielipidetiedustelujen kanssa. Aikaisemmin valtakunnallisuus on jäänyt haaveita paljon vaatimattomammaksi.

Taitavien populistien taisto kääntyi Ville Niinistön (vihr.) juhlaksi ja Timo Soinin (ps.) murheeksi.

Vihreät vei ääniä kokoomukselta ja keskustalta, joita puolue syytti siitä, että ne ovat leikanneet koulutuksesta vastoin lupauksiaan. Väite oli totta, joskaan sillä ei ollut mitään tekemistä kuntavaalien kanssa.

Se tuli selväksi, että vihreät eivät leikkaisi ikävästi keneltäkään, vaikka 2013 leikkasivatkin, vaan uudistaisivat yhteiskuntaa inhimilliseen suuntaan.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara toivoi Lännen Median haastattelussa tiistaina, ettei puoluetta vietäisi enempää tunnepopulismin suuntaan. Soininvaara iskee tapansa mukaan suoraan suoneen.

Jankuttava Niinistö piti yllä ongelmia, ei ratkaisuja. Niinistö puolustautui sanomalla, että vihreät ovat arkipäiväistäneet viestiään (Ilta-Sanomat 12.4.).

Yksi vaalien vihreistä menestyjistä oli jyväskyläläinen vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto (2364 ääntä), joka luonnehtii itseään köyhän miehen Soiniksi. Luonnehdinnan sisäinen ristiriita on aikamoinen.

Tähän saakka Aalto on tunnettu lähinnä käsintehdyistä juhlakengistään, jotka maksoivat 2 000 euroa. Oxford-tyyppiset jalkineet oli teetetty jyväskyläläisellä suutarilla itävaltalaisesta korkeakiiltoisesta vasikannahasta.

Jo Aallon kengistä voi päätellä, että perussuomalaisten vaalimätkyllä ja vihreiden jytkyllä ei ole suoranaista yhteyttä. Ei vaikka Aallon menestysresepti on perussuomalaisista tuttu: pitää kohdata ihmisiä ja kuunnella heidän arkihuoliaan. Ja sitten luvata hoitaa asiat kuntoon. Tyyliin, että saat sitä mitä tilaat, kunhan äänestät meitä.

Perussuomalaisten vaalitappio oli odotettavissa, sillä puolueen kantakirjajäsenetkin puhuivat, miten puolueen puheenjohtaja on liiaksi ihastunut ministeriauton kyytiin. Jotkut moittivat, että Soini piti oikeutenaan valita itselleen mieluisen salkun, viis puolueen edusta.

Soinin asemaa on ollut omiaan horjuttamaan myös se, että Soinin työtä ulkoministeriön johdossa on pidetty yli puoluerajojen linjakkaana, muun muassa silloin, kun hän sitoutui EU-maiden yhteisvastuuseen pakolaiskriisissä.

Vastuunotto ei ole tehnyt muutoinkaan hyvää puolueelle, jonka nousu eduskuntavaaleissa pienpuolueesta suurten joukkoon perustui yhteiskunnan vähäosaisia puhuttelevaan tunnepopulismiin. Äänestäjiä virtasi etenkin sosiaalidemokraattien kannattajajoukosta.

Vaaleissa on ihmetelty, miten SDP hyötyi kovin vähän perussuomalaisten tappiosta. Kenties puolueen viesti jäi epäselväksi. Voi myös olla, että vanha äänestäjäkunta on vain kyllästynyt – tai kuollut.

Yhteiskunnan hyväosaisimmat äänestävät ahkerimmin. Vihreiden äänestäjät kuuluvat siihen joukkoon.

Missään tapauksessa äänestäneitä ei sovi moittia, hyväosaisiakaan, mutta sitä pitää aidosti miettiä, miksi yli 40 prosenttia katsoo paremmaksi jättää käyttämättä oikeutensa.

Ovatko nukkuvat kyllästyneet puheisiin, jotka muuttuvat päinvastaisiksi teoiksi?

Jo pelkästään yhteiskuntarauhan turvaamisen nimissä uusien kunnanvaltuutettujen ja vanhojen valtakunnallisten päättäjien on syytä vakavasti etsiä keinoja ottaa mukaan vaalien nukkuvien puolueen vaikenevat jäsenet. Etenkin he, jotka eivät hymyile vaalivoitostaan huolimatta.

Uusimmat

Nimellä

Mahdollisuuksien epätasa-arvo

Rohkeus luo menestystä

Kolikon pimeä puoli

Hyvät neuvot ovat kalliit

Kahvikerhoja vai vaikuttajia?

Mutta entä se muu paha

Kuopiolainen kevään ihme

Muovitettu maailma

Työssä olevien rälssi

Hiekaton huhtikuu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.