Savo

Kieltenopintoja joudutaan järjestämään yhteistyönä, koska opiskelijoita ei riitä Kuopiossakaan

Monissa Savon lukioissa opetetaan tällä hetkellä vain yhtä tai kahta valinnaista kieltä lähiopetuksessa. Useissa niistä olisi tarjolla useampia kieliä, mikäli opiskelijoita vain riittäisi ryhmien syntymiseen.

Esimerkiksi Juankosken lukiossa olisi mahdollista opiskella espanjan, venäjän ja viron lisäksi myös saksaa ja ranskaa, mutta niihin ei ole syntynyt ryhmiä.

– Kielen opiskelu on aikaa vievää, joten varsinkaan lukiossa kaikki eivät ehdi tehdä sitä, pohtii venäjän lyhyen oppimäärän tänään kirjoittanut Juho-Ville Koivistoinen.

Samassa kokeessa olleet Matias Kokoi ja Oona Lappalainen ovat samoilla linjoilla. He kolme ovat tänä vuonna ainoat Kuopion keskustan lukioiden venäjän lyhyen oppimäärän kirjoittajat.

Lähiopetus on toteutunut Kuopion keskustan lukioissa useassa kielessä lukioiden tekemän yhteistoiminnan ansiosta. Kunkin lukion oppilaat voivat valita vapaasti toisissa lukioissa opiskeltavia kieliä. Koska välimatkat eivät ole suuria, opiskelijoiden on mahdollista siirtyä lukiosta toiseen kielentunteja varten. Kuopion lyseon rehtorin Samuli Laitisen mukaan yhteistyö on toiminut hyvin.

– Ilman yhteistyötä tarjonta olisi huomattavasti suppeampi meidänkin lukiossamme. Esimerkiksi ranskan tai espanjan ryhmää ei luultavasti olisi, Laitinen kertoo.

Kielten tunnit pidetään Laitisen mukaan vaihtelevasti eri lukioissa sen mukaan, missä niille on tulossa eniten opiskelijoita.

– Tilanteesta riippuen joko oppilaat tai opettaja siirtyy toiseen lukioon, Laitinen sanoo.

Ensi syksynä lukioiden on tarkoitus aloittaa myös reaaliaikaisen etäopetuksen järjestäminen videokuvan välitteisesti.

– Siihen olisi ollut mahdollisuus jo tänä vuonna, mutta opiskelijat halusivat mieluummin siirtyä lukiosta toiseen, Laitinen kertoo.

Kallaveden lukiossa opiskeleva Oona Lipponen on käynyt mielellään venäjän tunneilla Kuopion lyseossa.

– Mielestäni on parempi saada lähiopetusta kuin etäopetusta, Lipponen sanoo.

Pitkistä välimatkoista johtuen monissa lukioissa oppilaiden ei ole mahdollista käydä opiskelemassa kieltä toisen lukion tiloissa. Niissä kieltenopetusta tarjotaan etäopetuksena yhteistyössä muiden lukioiden kanssa tai valtakunnallisesti toimivan verkko-oppimisympäristö Isoverstaan verkkokurssien kautta.

Esimerkiksi Rautalampi, Vesanto ja Suonenjoki tuottavat yhteistoimintana kieltenopetusta toisilleen etäopetuksena. Rautalammilla opetetaan lähiopetuksena saksaa, Vesannolla ranskaa ja Suonenjoella venäjää ja tunnit lähetetään reaaliaikaisina toisiin lukioihin.

– Kielten valitsijoita on vähän, joten on hyvä, että voimme järjestää ne yhteistyössä, kertoo Rautalammin lukion rehtori Eeva Ruotsalainen.

Hänen mukaansa opetuksen lähettäminen on ollut pääosin mutkatonta, mutta välillä tulee teknisiä haasteita, kuten yhteyden pätkimistä.

– Opettajat ovat kuitenkin valmistautuneet tähän. Jos yhteys katkeaa, opiskelijat voivat esimerkiksi jatkaa opiskelua itsenäisesti pedanetin välityksellä, Ruotsalainen sanoo.

Lukiolaiset voivat valita Isoverstaan tarjonnasta erikoisempia kieliä, kuten japania, mutta siellä suoritetaan myös perinteisempiä kieliä.

– Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä Isoverstaan kursseihin, kertoo Heinäveden lukion rehtori Seppo Kotilainen.

Osa opiskelijoista etenee verkko-opetuksen turvin aina kirjoituksiin saakka. Esimerkiksi Lapinlahden lukiossa yksi verkossa opiskelleista kirjoittaa tänä vuonna venäjän.

Yhteistoiminnan ja etäopetuksen lisäksi lukiot mahdollistavat opetuksen järjestämistä pienemmille opiskelijaryhmille myös muilla keinoilla.

Esimerkiksi Iisalmen lyseossa kielten ryhmiä yhdistetään joskus niin, että ranskan ensimmäisen ja toisen kurssin opetus järjestetään samaan aikaan.

Rantasalmen lukiossa puolestaan yksittäiset opiskelijat opiskelevat venäjää itsenäisesti niin, että he saavat siihen opastusta silloin tällöin hyppytunneilla.

Kieltenopiskelijoiden vähentyminen huolettaa monien lukioiden rehtoreita.

– Omana opiskeluaikanani vähintään puolet ryhmästä luki ylimääräistä kieltä, nyt vain kourallinen. Kai se johtuu siitä, että kieltenopiskelun merkitystä ei ymmärretä. Kielten opiskelu on myös työlästä, jos opiskelee samaan aikaan esimerkiksi luonnontieteitä, Rantasalmen lukion rehtori Katja Koivunoro pohtii.

Myös Oona Lipposen mielestä lukiolaisten pitäisi lukea enemmän kieliä.

– Kielten opiskelusta on aina hyötyä, Lipponen tuumaa.