Savo

Miksi Varkaudessa on kehnommat ladut kuin naapureilla?

Kuntien haasteet -juttusarjassa esitellään Savon Sanomien levikkialueen kuntien keskeisiä teemoja tulevalla valtuustokaudella.

Varkaudessa ei ole kuulunut vuosiin niin paljon purnausta kehnoista laduista kuin tällä hiihtokaudella.

Yleinen naurunaihe ja ihmetys on, kuinka naapurikunnissa Joroisissa ja Leppävirralla sataa paljon enemmän lunta laduille kuin Varkaudessa.

Hiihto liikuttaa tuhansia varkautelaisia, joten tulevat päättäjät voivat tuskin olla törmäämättä päätöksiin myös latuverkoston kunnossapidon tasosta.

Paljon huonoa palautetta

Lähdimme selvittämään Varkauden hiihtolatujen tilannetta.

– Varkauden latuverkoston huono kunto on totta. Meillä oli perinteinen laturetki pari viikkoa sitten. Honkapirtiltä Heinämäkeen johtava, noin kahdeksan kilometrin latu oli monen pettymykseksi suurelta osin huonosti pohjustettu, pehmeäpohjainen ja kapea. Vain osa siitä oli ajettu suurella latukoneella.

– Huonoa palautetta tuli päivän aikana paljon, kertoo Varkauden Ladun puheenjohtaja Raimo Uljanoff.

Puheenjohtajan mukaan latujen pohjat olisi pitänyt tehdä Varkaudessa paremmin, tampata ne kelkalla heti, kun ensimmäiset lumet ja pakkaset tulivat. Näin ei tehty ja siksi raskaat latukoneet eivät päässeet heti töihin.

Lunta on vähän

Riitta Nummela ja Eero Matikainen tapaavat Honkapirtin hiihtomajan talkoolaisina paljon hiihtäjiä. Toisinaan he ehtivät sivakoida myös itse noin viiden kilometrin hiihtomatkan kaupungin laitamilta Honkapirtille.

– Harvat talvet ovat niin vähälumisia kuin tämä ja latujen huono kunto johtuu ehkä siitä. Honkapirtille on nyt hyvä latu, mutta myös muita suosituimpia osuuksia voitaisiin hoitaa paremmin.

– Kuulemme täällä paljon palautetta laduista. Kaupunki voisi tehdä vähälumisia talvina latureittejä myös jäälle, mutta sekin on haastavaa näin vaihtelevasa talvisäässä, koska vesi nosuee helposti jäälle, he tietävät.

Latukone upposi suohon

Varkaudessa on noin 70 kilometrin pituinen latuverkosto. Kaupungininsinööri Jani Viljakainen myöntää saaneensa nyt kaupunkilaisilta tavallista enemmän kiukkuista palautetta laduista.

– Latuja on vaikea tehdä, jos ei ole lunta. Kausi on ollut todella vaikea. Latukone juuttui kolme kertaa suohon. Sellaista ei ole ennen tapahtunut, hän kertoo.

Viljakaisen mukaan latujen hoidosta ei ole tingitty rahaa, eikä hoitoluokitusta muutettu. Ainoa muutos on, että ulkoliikuntapaikoista ensimmäistä talvikautta Varkaudessa vastaava Destia Oy ulkoisti latujen kunnostuksen uudelle urakoitsijalle.

– Koneet ovat samat kuin ennenkin ja hoito-ohjeet entistä tarkemmat. Uudella urakoitsijalla on toki ollut alkuun vähän opeteltavaa.

– Suurin osa Varkauden laduista kulkee epätasaisessa maastossa metsissä ja soilla. Jos rahaa olisi rajattomasti, latuja voisi toki lumettaa ja satsata lisää pohjatöihin. Se vaatisi satoja tuhansia euroja, enkä pidä sitä kovin järkevänä, hän sanoo.

Joroisissa osataan hoitaa latuja

Joroisissa hiihtokausi alkoi jo marraskuussa, kun ensilumi tuli. Ensilumenlatua ei tarvinnut siksi tehdä erikseen.

–  Kaikki lähtee liikkeelle maapohjasta. Jos pohjat ovat kunnossa, latuja on helppo tehdä heti, kun lumi tulee. Latuja ei voi hoitaa kellon ja viikonpäivien mukaan.

– Varkauden tilanne on meille tuttu. Joroisten hyväkuntoisilla laduilla käy sieltä paljon hiihtäjiä. Kaukaisimmat tulevat Kuopiosta asti, kehuu Joroisten liikuntapaikkamestari Reijo Tarvainen.

Myös Uljanoff tietää, että Leppävirran ladut ovat paremmassa kunnossa kuin Varkaudessa, vaikka lunta ei ole tullut sinne yhtään enempää kuin naapurikaupunkiin.

Uusi koulu, uimahalli ja sairaala

Kun sote-asiat muuttuvat maakunnallisiksi, siirtyy kunnallisen päätöksenteon painopiste sivistys- ja liikuntapalveluihin. Niissä liikkuvat jatkossa myös suurimmat määrärahat, mistä uudet valtuutetut suoraan päättävät.

– Saattaa tulla tarve jopa lisätä liikunta- ja sivistyspuolen esimiesresursseja, arvelee kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

Hiihtolatuja suurempi lähivuosien liikuntahanke Varkaudessa on uusi uimahalli. Hallilla on jo suunnitteluraha.

Noin 10–11 miljoonan euron uimahalli on tarkoitus rakentaa Navitaksen yhteyteen ensi vuonna.

Sivistyspuolen suurhankeen, rakenteilla olevan, 900 oppilaan Waltterin yhtenäiskoulun budjetti on paisunut viidestä miljoonasta yhdeksään miljoonaan euroon ja voi vielä kasvaa.

– Kunhan Waltterin koulu aloittaa viimeistään keväällä 2019, kouluverkko on yläkoulujen osalta tässä. Uusi valtuusto joutuu miettimään alakouluverkkoa, etenkin uuden Kankun koulun tarvetta.

Tulevan valtuuston merkittävin hanke on uusi, yli 30 miljoonaa euroa maksava sairaala. Pohjois-Savon soten (Posote) kanssa yhteistyössä sorvattu hankesuunnitelma on hyväksytty ja odottaa toteuttamislupaa valtiolta.

Sairaala on tarkoitus rakentaa leasing-mallilla ja vuokrata Posotelle, jolloin kaupungin ei tarvitse sitoa siihen omaa pääomaa.

– Sairaalan lopulliseen rakentamispäätökseen tarvitaan vielä ainakin kaksi uuden valtuuston päätöstä.

Sote-muutos korostaa Tsuparin mukaan Varkauden edunvalvontaa maakunnassa.

– Nyt tarvitaan niitä, jotka osaavat ja uskaltavat valvoa Varkauden ja koko maakunnan etuja. Sellaisista henkilöistä ei ole ainakaan vielä liikatarjontaa.

Perinnöksi tulevalle valtuustolle siirtynee myös Joutenlahden vetovoimakeskuksen kaavoituspäätös.

Taloushuolet eivät rasita uutta valtuustoa enää entiseen malliin. Varkauden tilinpäätös on jo kolmatta vuotta plussalle ja kumulatiivinen ylijäämä kasvanut 21 miljoonaan euroon.

Faktaa:

SDP:n ylivoima vahvistui

Varkauden kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä.

SDP on suurin puolue. Se sai viime vaaleissa 16 paikkaa.

Määrä kasvoi vielä, kun kaksi KD:n jäsentä loikkasi demareihin heti kauden alussa.

KD:llä on nyt viisi paikkaa, kaksi ryhmän valtuutettua on ilmoittanut siirtyvänsä tämän kauden jälkeen kokoomukseen ja yksi demareihin.

Myös perussuomalaiset menettivät kesken kauden yhden neljästä paikastaan, kun yksi irtaantui sitoutumattomaksi.

Kokoomuksella on kahdeksan, vasemmistoliitolla viisi ja Keskustalla kolme paikkaa Varkauden valtuustossa.

SDP:n paikkaluku kasvoi kolmella vuoden 2008 kuntavaaleista. Kokoomus ja keskusta menettivät kumpikin yhden ja KD neljä paikkaa. Perussuomalaisten edustus kasvoi yhdestä neljään ja vasemmistoliiton pysyi samana.

Äänestysprosentti oli 54,1 viime kuntavaaleissa.