Savo

Opettaja Eevariitta Mustonen tunnustaa heti, jos on huono päivä

Olisi tässä luokassa opettajanpöytäkin, mutta sen takana ope pysyy vain kun tarkastaa matikan tehtäviä.

Tänäänkin, yhteiskuntaopin tunnilla, Eevariitta Mustonen on koko oppilaiden keskellä.

Ei oppilaillakaan varsinaisesti nimettyjä paikkoja ole

Omista pulpeteista luovuttiin kaksi vuotta sitten, ja tavarat ovat kaapeissa.

– Niin oppii tekemään hommia kaikkien kanssa. Ja on ihan sama tekeekö tehtäviä vaikka lattialla maaten, kunhan vain tekee, Mustonen sanoo.

Vieremän Eteläisen koulun rehtori ja viitos–kuutosten luokan opettaja Eevariitta Mustonen on osaaja, jonka oppilaat kertokoon, millaisesta tyypistä on kyse.

– Ihan paras. Se ei ota kaikkea niin tosissaan ja heittää läppääkin. Eetta on hauska ja pitää meitä kaikkia tasa-arvoisena, mutta samalla se osaa olla tiukkakin, kertoo Hanna Heiskanen.

– Se osaa opettaa niin, että keksii meistä oppilaista opetukseen esimerkkejä. Eikä se puhu ikinä kenestäkään pahaa, tuumaa Hinni Murtola.

Mustonen itse on kirjoittanut koulun nettisivuille lauseen: Olen kuin leijonaemo, joka haluaa parasta oppilailleen.

Eevariitta Mustonen on oppilaille Eetta ja hän on ollut tässä talossa vuodesta 2002 lähtien.

– Sitä ennen minulla oli periaate, että vaihdan työpaikkaa viiden vuoden välein. Täältä en vain halunnut lähteä. Kyläyhteisö, vanhemmat, oppilaat ja työkaverit ovat olleet aivan ihania.

Mustonen oli jo kolmikymppinen, kun päätti toteuttaa lapsuudenhaaveensa, vaihtaa alaa ja opiskella opettajaksi.

Hän oli aina tykännyt tehdä hommia lasten kanssa, ja opettajan työ vaikutti itsenäiseltä.

– Sitä se onkin. Saa tehdä kaikenlaisia hulluja asioita, mutta jos ajatellaan tätä päivää, vastuu on iso, ja opettajaa katsotaan suurennuslasin alla. Onneksi on paljon niitäkin vanhempia, jotka antavat kiitosta ja kannustavat.

Kun Mustonen aloitti opettajana, opetustilanteet olivat viimeisen päälle opettajakeskeisiä. Ope puhui, ja muut kuuntelivat.

– Se on muuttunut totaalisesti. Nykyään se on täysin vuorovaikutteista.

Eevariitta Mustosen ensisijainen tavoite opettajana on saada luotua lapsille turvallinen oppimisympäristö. Vain niin oppilaat voivat oppia.

– Turvallisuuden tunne tulee siitä, että oppilaan hyväksyy sellaisena kuin hän on. Tämä on maalaiskoulu ja haluamme, että lapset saavat olla lapsia.

43 oppilaan koululla meininki on hyväksyvä ja rento, mutta se ei tarkoita löysäilyä.

– Vaikka ilmapiiri on leppoisa, voin kyllä kertoa, että esimerkiksi matikan tunnilla ei läppä lennä. Matikan, äikän ja englannin pohjalle rakentuu niin paljon muitakin aineita, että niillä tunneilla töitä kyllä tehdään täysillä.

Oman työdraivinsa Mustonen pitää yllä kehittämällä itseään ja opetustaan. Häntä ei kiinnosta vetää samoja kalvosulkeisia vuodesta toiseen.

– Kaikkiin aiheisiin yritän löytää yhtymäkohtia oikeasta elämästä, että oppilaat ymmärtävät, miksi tehdään jotakin.

Opetuksessaan Mustonen antaa persoonansa näkyä. Opettajan rooli on kuitenkin vähän tuunattu versio koti-Eetasta. Kaiken perusta on kuitenkin aitous.

– Jos itsellä on huono päivä, sanon luokassa siitä. Oppilaat ovat niin fiksuja, että ottavat sen sitten huomioon käytöksessään. Meillä on aika hyvä välit, Mustonen hymyilee ja alkaa valmistautua seuraavaan oppituntiin.

Oli aine mikä hyvänsä, tunnin perimmäinen tarkoitus on toive siitä, että jokaisesta oppilaasta kasvaa onnellinen, yhteiskuntakelpoinen ja oman paikkansa löytänyt aikuinen.

Osaaja-juttusarjassa esitellään työssään tai harrastuksessaan esimerkillisen taitavia ja sitoutuneita savolaisia.