Savoon myönnettiin edellisvuotta enemmän karhunkaatolupia - Pohjois-Savoon myönnettiin 7 ja Etelä-Savoon 25 kaatolupaa

Pohjois-Savon alueelle myönnettiin tälle vuodelle kannanhoidollisia poikkeuslupia seitsemän karhun metsästämiseen. Viime vuonna alueelle saatiin ensimmäiset karhunkaatoluvat kymmeneen vuoteen ja otsoja kaadettiin neljä yksilöä.

Tänä vuonna Kiuruveden–Pyhäjärven, Sonkajärven ja Keiteleen–Pielaveden–Vesannon–Viitasaaren alueille myönnettiin kullekin yksi kaatolupa ja Juankosken–Kaavin ja Leppävirran–Varkauden alueet saivat kumpikin kaksi kaatolupaa.

Etelä-Savon alueelle myönnettiin lupia 25 karhun kaatamiseen, kun vime vuonna otsoja kaatui 15.

Mäntyharjulla päästään karhun pyyntiin ensimmäistä kertaa, kun alueelle myönnettiin lupa yhden karhun metsästämiseen. Heinäveden lupa-alue sekä Kangasniemen ja Hankasalmen kattavalle hakemusalue saivat luvan kahden karhun metsästämiseen. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on niin ikään mahdollista kaataa kaksi karhua. Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin alueelle sekä Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin seitsemän lupaa kummallekin. Pieksämäen, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle alueelle suunnattiin neljä poikkeuslupaa.

Pohjois-Savon riistapäällikön Jouni Tanskasen ja Etelä-Savon riistapäällikön Petri Vartiaisen mukaan lisääntyneet kaatoluvat selittyvät sillä, että karhukanta on vahvistunut Savossa.

Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Pohjois-Savossa on tänä vuonna yli vuoden ikäisiä karhuja ennen metsästyskautta 130–150 yksilöä, kun viime vuonna niiden määräksi arvioitiin 60–70 ja vuonna 2015 vain 25–35. Tanskasen mukaan kanta-arvion muutos ei selity yksin kannankasvulla, vaan havaintojen kirjaamisaktiivisuus on lisääntynyt. Hänen mukaansa karhukanta on kuitenkin lisääntynyt selkeästi.

– Pentuvien naaraiden määrä on kasvanut alueella ja se on johtanut kannan vahvistumiseen, Tanskanen kertoo.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Savon pentueiden määräksi viime vuonna 16–18 ja pentutuotoksi 23–35 pentua, kun vuonna 2015 pentueiden määräksi arvioitiin 8 kappaletta. Tämän vuoden pentutuotoksi arvioidaan 30 pentua.

Etelä-Savon alueella on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan puolestaan 200–220 yli vuoden ikäistä karhua, kun viime vuoden vastaava arvio on 185–205 yksilöä. Luonnonvarakeskus arvioi pentueiden määräksi viime vuonna 24 ja sitä edellisenä vuonna 23 kappaletta.

Karhuista tehdään sekä Tanskasen että Vartiaisen mukaan myös paljon havaintoja. Tanskanen kehottaa kaikkia pitämään kotitalouksien ja kesämökkien jätteet suojattuina niin, että karhut eivät pääse syömään niitä ja näin totu liikkumaan ihmisasutuksen läheisyydessä.

Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakuntien tiheimmille karhualueille, joilta on pidemmän aikaa kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja.

Vuoden 2016 aikana karhut rikkoivat Pohjois-Savossa mehiläispesiä 11 tarhalla, repivät rehupaaleja 12 kohteessa ja hirvijahdin yhteydessä yksi koira joutui karhun tappamaksi. Yhteisarvoltaan Pohjois-Savon alueella arvioidut vahingot olivat 20 314,50 euroa.

Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 170 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Lupamäärä kasvoi erityisen paljon Pohjois-Karjalassa, jonne myönnettiin 87 kannanhoidollista poikkeuslupaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella koko Suomessa metsästysvuoden 2017–2018 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi on asetettu 255 yksilöä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsissä liikkuu 1 700 yli vuoden ikäistä karhua. Kun tänä vuonna syntyneet pennut lasketaan mukaan, karhuja arvioidaan olevan koko maassa 1980–2100 yksilöä.

Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2017.