Erilaiset tarkistustehtävät ilman varsinaista onnettomuutta muodostavat jo kolmasosan palokuntien hälytyksistä.
Palokunnilla on nykyään vuosittain yli 8 000 hälytystä, joilla palokunnat käyvät tarkistamassa jonkin epämääräisen havainnon savusta, höyrystä tai kolarista.
Lisäksi palokunnat käyvät tarkistamassa palovaroittimesta tehtyjä äänihavaintoja ja automaattisten paloilmoitinlaitteiden erheellisiä hälytyksiä noin 22 000 kertaa vuodessa.
Eniten kasvussa näistä kaikista ovat hälytykset, jossa soittaja ajaa autolla ohi, soittaa kännykästä havaintonsa hätäkeskukseen ja jatkaa matkaa.
Näillä hälytyksillä ei tarvittaisi läheskään aina pelastuslaitoksen apua, mutta palokunnat hälytetään varmuuden vuoksi, kun hätäpuhelun soittaja ei itse saa tarkennettua havaintoaan.
- Viime kesänä tuli paljon hälytyksiä, jossa ilmoittaja oli nähnyt saaressa tai lahden toisella puolella savua, palomestari Antti Saarinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo.
- Kun menimme paikalle, siellä polteltiin luvallisesti risuja.
Tuttu ilmiö kaikille palokunnille
- Eräänkin hälytyksen mukaan moottoritietä ajaneesta autosta näytti siltä, että tien varren talosta nousi isot liekit. Paikalta löytyikin rannalla iltaruskossa grillaillut porukka, palomestari Hannu Oravainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta muistelee.
Oravainen muistuttaa olevan hyvä, että ihmiset ilmoittavat havaitsemistaan paloista ja onnettomuuksista rohkeasti ja ripeästi.
- Olisi kuitenkin hyötyä, jos ilmoittaja osaisi sanoa, mitä paikalla on tapahtunut. Usein vain ajetaan ohi eikä pysähdytä katsomaan, onko esimerkiksi kolariautossa loukkaantuneita.
