Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen pitää evoluutioteoriaa kiistanalaisena mutta varteenotettavana selityksenä elämän synnylle.
- Se on paras tähänastinen tieteellinen hypoteesi, mutta sitä ei ole vielä pystytty täysin todistamaan. Siinä on paljon varteenotettavaa, mikä pistää miettimään, että näinhän se on voinut olla, Riekkinen sanoo.
Riekkisen mukaan sitäkään ei ole pystytty osoittamaan, että ihminen polveutuu apinasta.
- Kun katsotaan Raamatun kertomuksia, toteamus on, että viimeksi luotiin ihminen. Minun nähdäkseni lajien synnyssä ihminen luotiin silloin, kun luotiin olento, joka tuntee olevansa vastuussa teoistaan Jumalalle. Vastuullisuus ja itsetietoisuus erottaa ihmisen muusta luomakunnasta.
Entä muuttaako ihmisen ja eläinkunnan välinen sukulaisuus kristinuskon perustaa?
- Vaikka se onnistuttaisiin todistamaan, ei se minusta uskoa Jumalaan minnekään vie.
Arvoa Darwinin työlle
Evoluutioteoria puhutti dosentti Markku Myllykankaan ja professori Tapio Puolimatkan väittelyssä Meditekniassa keskiviikkona. Torstaina tuli kuluneeksi 200 vuotta evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin syntymästä.
- Annan arvoa Darwinin perinnölle. Se on itselleni loksauttanut monia asioita kohdalleen elämän ymmärtämisessä. Kun asiaa lähestyy niin, että tieteen tehtävä on selittää jatkuvaa luomista, se ei kristillistä uskoa heilauta mihinkään.
Piispan piplia -kirjassaan Riekkinen toteaa, että Raamatun luomiskertomusten kirjoittajien tarkoituksena oli kertoa, kuka kaikkeuden on luonut - tieteen tehtävä on selvittää, miten ihmeessä hän sen teki .
Raamatun luomiskertomusta ei pitäisi Riekkisen mukaan lukea kirjaimellisesti niin, että maailma luotiin kuudessa päivässä.
- Fundamentalistit haluavat ymmärtää päivän 24 tunniksi. Heprean joom-sana, päivä, voidaan ymmärtää myös epämääräisen pitkäksi kehityskaudeksi.
Väittely turhaa
Ateistien ja kreationistien väittelyä Riekkinen pitää turhana.
- Puolimatka yrittää oman tieteensä keinoin puolustaa Jumalaa. Se on minusta kunnioitettavaa, mutta minusta siihen ei ole tarvetta.
- Näkisin keskustelussa samanlaisia piirteitä kuin 1500-luvun lopussa, kun Galileo Galilei todisti, että maa kiertää aurinkoa. Monet uskovat kävivät kamppailua vuosikymmeniä yrittäessään todistaa, että tieteilijät ovat väärässä. Sitten ymmärrettiin, että tieteilijät tekivät oikeita huomioita. Mutta sekin huomattiin, ettei usko ole kiinni kulloisestakin maailmanselityksestä ja -kuvasta.
