Suonenveto pohkeessa tappaa kymmeniä uimareita joka kesä. Suomessa hukkuu vuosittain noin 40 ihmistä uidessa. He ovat uimataitoisia, mutta väsymys tai sairauskohtaus yllättää.
Pohjekramppi on todennäköisin uidessa tuleva vaiva. Järvivedet ovat kesäisinkin niin viileitä, että se lisää suonenvedon riskiä.
- Mitä kylmempi vesi, sitä heikompi verenkierto raajoissa. Lihas ei saa silloin ravinteita, vaan kramppaa, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Hannu Litmanen Kuopion yliopistosta kertoo.
Suonenvedon syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta tiedossa on krampeille altistavia asioita.
- Pahinta on helle yhdessä vielä viileän veden kanssa. Helteellä ihminen menettää hien mukana nestettä ja suoloja. Kuumaan tottumaton hikoilee eniten.
Krapula jyskyttää
Myös kesänviettotavat lisäävät herkkyyttä krampeille.
- Alkoholi laajentaa pintaverenkiertoa, joten lihaksille jää vähemmän verenkiertoa ravinteiden kuljettamiseen.
- Alkoholi myös heikentää arviointikykyä. Silloin ui pidemmälle kuin oikeasti jaksaa.
Hukkumisluvuissa näkyy, että suomalaisia hukkuu herkästi varsinaista juhlailtaa seuraavana päivänä niin juhannuksena kuin muiden ryyppyjuhlien jälkeen.
- Krapulassa lepopulssi on korkealla. Silloin uiminen kuormittaa sydäntä entisestään.
Nousuhumala altistaa pohjekrampille ja hätäiselle hukkumiselle, kun taas krapulassa vaanii sydänkohtaus.
Fakta on myös, että huonokuntoisella lihakset pettävät herkemmin kuin hyväkuntoisella.
