Talous

Finanssialan mielestä lainakattosäännösten kiristäminen lisäisi eriarvoisuutta

Finanssialan Keskusliitto (FK) varoittaa, että kotitalouksien eriarvoisuus kasvaa, jos lainakattosäännöksiä kiristetään Finanssivalvonnan (Fiva) esittämällä tavalla.

– Alkaako perhetausta vaikuttaa nykyistä enemmän asumismuodon ja asuinpaikan valintaan, kysyy FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Lainakatto määrää, kuinka paljon pankki voi myöntää asuntolainaa suhteessa asunnon ja muun vakuuden käypään arvoon. Lainakatto on 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia. Henkilötakauksia ei oteta huomioon.

Fiva moittii, ettei lainakatto estä täysin asuntojen hintojen nousukierrettä ja kotitalouksien ylivelkaantumista muun muassa siksi, että lainakattoa voi kiertää ottamalla kulutusluottoa.

Fiva haluaa nyt tuloihin sidottuja lainakattoja. Kaikkien vakuuksien sijaan tulisi huomioida vain hankittava asunto. Asuntolainoiksi katsottaisiin kaikki asunnon hankintaan tarkoitetut luotot vakuuksista riippumatta.

FK:n mielestä eriarvoisuutta luo muun muassa Fivan ehdotus, että poikkeaminen rajoituksista tulisi sallia osassa lainoja.

– Kuka on se onnekas, joka saa poiketa rajoituksista, Mattila sanoo.

Tulosidonnaisten lainakattojen toimivuudesta on FK:n mielestä ristiriitaisia tietoja. Nykyajan työelämässä monien tulot vaihtelevat suuresti kuukausittain.

 

Vuokra-asuminen yleistyisi

 

Mattila korostaa, että lainakatto on toiminut tähän saakka niin kuin sen on pitänytkin. Pankit testaavat jo nyt asiakkaiden maksukykyä eri tavoin. Kaiken kaikkiaan FK haluaisi kerätä lisää kokemuksia suhteellisen lyhyen aikaa voimassa olleesta lainakattojärjestelmästä ennen kuin sitä lähdetään muuttamaan.

– Ei ole pankin etu antaa lainaa, jos asiakkaan maksukyky ei riitä, Mattila sanoo.

Lainakaton ideana on, että asunnon ostajat säästäisivät 5–10 prosentin osuuden asunnon hinnasta. Jos ei kykene säästämään, ei voi ostaa asuntoa.

Mattilan mukaan tämä johtaa vuokra-asumisen yleistymiseen. Asuntoluototuksen rajoittaminen ruokkisi vuokrien nousua kysynnän kasvun kautta. Nousevat vuokrat puolestaan estäisivät ihmisiä säästämästä omaa asuntoa varten.

Erityisesti kalliilla pääkaupunkiseudulla rahaa ei riittäisi säästöön vuokran ja elinkustannusten jälkeen.

 

Kysynnän rajoittamista

 

Mattilan mukaan lainakatoissa on käytännössä kyse kysynnän rajoittamisesta asuntomarkkinoilla. Katse olisi kuitenkin suunnattava asuntojen tarjontaan.

– Tarvitaan riittävästi erityyppisiä asuntoja, myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, hän sanoo.

Lainakatot rajoittavat FK:n mielestä myös työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua, kun erityisesti pääkaupunkiseudulta on entistä hankalampaa ostaa oma asunto.