Keksintö on kohdannut paljon epäilijöitä

SpinX-teknologialla on myös epäilijänsä. Toimitusjohtaja Petteri Koljonen on törmännyt siihen, että usein ihmiset eivät usko ennen kuin kuulevat ja näkevät.

– Meille on usein sanottu, ettei tuo voi olla totta, koska sitä ei ole keksitty Aalto-yliopistossa, Koljonen sanoo.

Keksinnön teoreettinen selitys onkin vielä osittain tuntematon, vaikka yrityksen nimi, Spindeco, viittaa elektronien spineihin. Ulkopuolinen ei myöskään voi arvioida johtimen pinnoitetta, koska yrityksen on pidettävä se salassa patenttihakemusten takia.

Yrityksen omistajiin kuuluvan, Itä-Suomen yliopiston professorin Reijo Lappalaisen mukaan Spindecon kehittämien ratkaisujen toimintaa ei pystytä selittämään esimerkiksi tunnettujen sähköopin peruslakien, Ohmin tai Kirchhoffin lakien avulla.

– Olemme toki tarkastelleet erilaisia malleja ja ilmiöiden selitysvaihtoehtoja muun muassa patenttihakujen yhteydessä. Kirjallisuudesta löytyy hyvin pohdintojamme tukevia teorioita ja kvalitatiivisia selitysmalleja.

Lappalaisen mukaan kehitystyötä tehdään sovelluslähtöisesti ja kokeellisen tutkimuksen sekä vertailevien kokeilujen pohjalta.

Hänen mielestään tilannetta voisi verrata esimerkiksi nykyisin yleisesti tunnettuun suprajohtavuuteen.

– Suprajohtavuuden löysi hollantilainen Heike Kamerlingh Onnes jo vuonna 1911, mutta vasta vuonna 1957 Bardeen, Cooper ja Schrieffer keksivät BCS-teorian, joka selittää perinteisten suprajohteiden toimintaperiaatteen. Jopa viime vuosina on saatu uusilla materiaaleilla läpimurtoja.

Kuopiolaisfirma uskoo: Läpimurto on nurkan takana