Kuohuttaneista metsien hiilinieluista äänestetään EU-parlamentissa

Euroopan parlamentti äänestää tänään metsien hiilinielulaskennasta, jossa Suomi on profiloitunut voimakkaasti.

Suomelle voi koitua laskennan takia lisäkustannuksia tai lisää päästövelvoitteita, jos hakkuita lisätään hallituksen kaavailemalla tavalla. Metsien hiilivaraston varmistaminen on osa EU:n ilmastopolitiikkaa.

Suomalaismepit ovat eurooppalaisen EPP-puolueen johdolla ajaneet muutosta pöydällä olevaan laskentatapaan.

Suomen hallitus ja muun muassa metsäteollisuus ovat pitäneet epäreiluna esitettyä mallia, jossa tulevia hakkuita verrattaisiin vuosien 2000–2012 tasoon. Vertailuvuosien valinta kohtelee eri maita hyvin eri tavalla. Laskelmissa vertailtaisiin intensiteettiä eli hakkuiden suhdetta metsän kasvuun.

Valtaosa suomalaismepeistä kannattaa muutosta, jonka myötä vertailuun tulisi enemmän liikkumavaraa ja sana intensiteetti poistettaisiin.

Arvostelijoiden mukaan joustonvaran jättäminen veisi kuitenkin pohjan koko hiilinielujen laskennalta. Laskentaa on pidetty hyvänä kannusteena jäsenmaille, koska metsien liian suuret hakkuut tietäisivät niille lisäkustannuksia tai lisää päästövelvoitteita.

Vihreiden Heidi Hautalan mielestä muutosesitys on epäselvä ja saattaa johtaa jopa siihen, että jäsenmaat saisivat hakata metsän kasvuosuuden kokonaan.

–  Ainakin se johtaa kysymykseen, mitä se tarkoittaa, Hautala sanoo.

Lopullisesti hiilinielujen laskentasäännöistä päätetään parlamentin, komission ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa.