Kylmä vetää puoleensa Tiina Kokkosta: "Ilmastointi on tullut ylellisyydestä normihyödykkeeksi"

Opettaja Tiina Kokkonen kiertää katsomassa, miten opiskelijoiden harjoitus kylmähuoneen putkituksesta etenee. Hän opettaa yhdentoista aikuisopiskelijan ryhmää Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

Kokkonen valmistui kaksitoista vuotta sitten toisena naisena Suomessa kylmälaiteasentajaksi. Valmistumisensa jälkeen hän oli töissä FCoolilla, joka asentaa ja huoltaa myymälöiden kylmälaitteita.

– Siellä ovat ammatilliset idolini, Kokkonen kuvaa työkavereiltaan saamaansa ammattikokemusta.

Työalueena oli koko Pohjois-Savo ja päivystysvuorossa työkutsu saattoi tulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Myymälän kylmälaite on korjattava heti, jos pakasteet ovat vaarassa sulaa.

– Tyttäreni oli silloin päiväkodissa, jossa hän oli kertonut hoitajille, että äiti on päivystäjä. Hän ei osannut kertoa, mitä työtä äiti teki, mutta oli kertonut, että aina kun puhelin soi, äiti lähtee töihin, eikä tiedä, milloin hän tulee takaisin, Kokkonen muistelee.

Lapsenhoito kuitenkin järjestyi aina vanhempien, sisarusten ja ystävien avustuksella.

Nainen miehisellä alalla oli Kokkosen uran alkuvuosina myös ihmetyksen aihe, mutta ei enää.

– Tällä alalla kaikki tuntevat toisensa, joten ei sitä kukaan jaksa ihmetellä.

Ala on edelleen hyvin miesvaltainen. Tukesin luparekisterissä on noin 2 400 yli kolmen kilon kylmälaitteiden asentajaa, joista naisia on vain noin tusina.

Kokkosen opettamassa ryhmässä on nyt yksi nainen yhdentoista opiskelijan joukossa.

Puolitoista vuotta sitten Kokkonen siirtyi opettajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistoon.

Kokkonen halusi opettajaksi siirtyessään tuoda koulutukseen työelämänäkemystä.

– Tiesin, millainen työvoimatarve alalla on.

Kylmälaiteasentajille löytyy hyvin töitä, sillä kylmälaitteiden määrä on kasvanut valtavasti. Esimerkiksi kaikissa autoissa ja uusissa asunnoissa on nykyisin ilmastointi.

– Ilmastointi on tullut ylellisyydestä normihyödykkeeksi.

Alan opetus on hyvin käytännönläheistä, mutta toki mukana on myös teoriaopetusta.

– Opiskelijoiden on ymmärrettävä teoreettinen kylmäprosessi, jotta pystyy ymmärtämään, miten kaikki toimii.

Kokkonen haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä myös kentällä.

– Ala kehittyy niin huimaa vauhtia. Opettajatkin käyvät työelämäjaksoilla, jotta substanssiosaaminen pysyy yllä.

Kokkonen oli kiinnostunut sähkötekniikasta ja tietokoneista jo lapsena.

Kiinnostus kylmälaitteisiin heräsi osaamisen monipuolisuuden takia.

– Kylmälaitteissa täytyy tuntea muun muassa taloautomatiikkaa, vahvavirtaa, heikkovirtaa, tietokoneohjelmia, putkitöitä, sähkötekniikkaa ja rakennetekniikkaa.

Kylmälaitteet ovat myös kehittyneet valtavasti ja kehittyvät jatkossakin.

– Otsonikadon ja ilmaston lämpenemisen takia pyritään koko ajan ympäristöystävällisempiin laitteisiin.

Nykyisin muun muassa ilmakehän otsonikatoa aiheuttavat freonit on kielletty.

Automatiikka ja etäyhteydet ovat muuttaneet kylmälaitteita paljon.

– Etäyhteyden kautta pystyy jo usein näkemään, mikä kylmälaitteessa on vikana.

Jos esimerkiksi kaupan pakastealtaan lämpötila on liian korkea, sen voi havaita kaukovalvonnalla. Silloin voi pyytää myyjää tarkistamaan, onko kansi auki tai allas ylitäytetty.

Tausta: Kylmämestari asuu Nilsiässä

Tiina Kokkonen valmistui kylmälaiteasentajaksi vuonna 2005 ja viisi vuotta myöhemmin kylmämestariksi.

43-vuotias Kokkonen asuu lukiota käyvän tyttärensä sekä koiriensa ja poniensa kanssa Nilsiässä. Hän on syntynyt Siilinjärvellä.

Hän aloitti kouluttajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa työelämäpalveluissa vuoden 2015 lopussa ja opiskelee energiatekniikkaa Savonia-amk:ssa työn ohessa.

Hän työskenteli FCool Oy:ssä asentajana ja työnjohtajana aiemmin.

Kylmälaiteasentajille on monia työvaihtoehtoja: myymälöiden kylmälaitteet, teollinen kylmä, ilmastoinnin jäähdytys, liikkuva kylmä ja lämpöpumput.

 

Kokkosen haastattelu on osa Savon Sanomissa alkanutta Osaajat-juttusarjaa.