Varmasti tutkittua tietoa

Riistantutkimus tuottaa sitä parempia tuloksia mitä parempaa sen lähtötieto on.

Lähtötiedoissa on epäilty olevan pahojakin heittoja esimerkiksi karhujen määrissä todellisuuden ja tutkimuksen välillä, ja hirviä tuntuu olevan aina jossain liikaa ja jossain liian vähän.

Vaikuttaako ärhäkkäkin miinuspalaute tutkijan työhön? Joku on jo pohtinut, että uskaltaako enää liikkua niin sanotusti kylillä?

- Vaikuttaa. Palaute otetaan mielenkiinnolla vastaan, sillä olisi muuten vielä paljon hankalampaa, sanoo hirvikannan arvioinnista vastaava tutkija Jyrki Pusenius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rktl:n Joensuun toimipaikasta.

- Vaikka tulee turhautuneitakin äänenpainoja, niin palaute on aina hyvä viesti meille. Se kertoo, että tässä tapauksessa hommat eivät ole toimineet.

Samaa sanoo myös pääaiheinaan susia ja karhuja tutkiva Rktl:n erikoistutkija Ilpo Kojola . Kojola naurahtaa, että vapaaehtoinen valinta, itsepähän hän on tolpan viran valinnut.

- Jos asioista on eriäviä näkemyksiä, niin on sitten. Näinhän se menee, mutta asiat kehittyvät.

Tietoa metsästäjiltä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on Joensuussa, ja vielä toistaiseksi Ilomantsissakin yhteensä 11 työntekijää, joista tutkijoita on seitsemän.

Tutkijat on valitun strategian mukaisesti keskitetty yliopistopaikkakunnille: esimerkiksi petotutkimus Ouluun ja hirvitutkimus Joensuuhun, jossa on myös Metsäntutkimuslaitoksen hirvitutkija.

Ilpo Kojola vakuuttaa, että vaikka petotutkimus on Oulussa, se ei ole ongelma.

- Maastotyöntekijät tulevat valtaosaltaan Itä-Suomesta ja susien sekä karhujen merkintä lähetinpannoilla on keskittynyt nimenomaan sinne.

Petotutkijan mukaan petoyhdysmiesten asemaa ja näkyvyyttä pitää kasvattaa, sillä pääasiallinen tietoaineisto tulee juuri heiltä ja metsästäjiltä.

Ainoa asia, missä Itä-Suomi on hieman muuta maata huonommassa asemassa, on ilveksen seuranta. Pohjois-Savossa on merkitty ja seurattu ilveksiä, mutta muuten tutkimus sijoittuu eteläiseen Suomeen.

Pelkät tutkijat eivät todellakaan riitä, sillä aivot ja tietokoneet raksuttavat omaa työtään kentältä kerätyn paikallistiedon pohjalta.

- Kaikki olisi virkatyönä aivan mahdotonta tehdä. Metsästäjien keräämä aineisto on aivan korvaamatonta, riistan- ja porontutkimusyksikön tutkimusjohtaja Vesa Ruusila sanoo.

Satelliittilaskentaa Riistakantojen arviointi perustuu aina tiettyyn menetelmään, jolle on oltava laskennalliset ja tieteelliset perusteet. Olennaista on myös toistettavuus, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa eri vuosien välillä.

Uusia, aiempaa parempia menetelmiä haetaan koko ajan, ja Kojolan mukaan petoasioissa DNA-tutkimus on tulevaisuutta ja tätä päivää. Vuonna 2007 metsästäjät keräsivät Pohjois-Karjalasta 420 ulostenäytettä, joista vasta viime syyskuussa saaduissa tuloksissa löytyi 124 eri karhua.

Uusi tutkimus alkaa ensi syksynä. Kojolan mukaan Pohjois-Karjalaa ajatellen se on nyt ykkösasia, ja lupaa tuloksia aiempaa nopeammin.

- Yleensä karhujahdin aloittaa yli 2 000 metsästäjää. Jos jokainen toimittaisi yhden ulostenäytteen, saataisiin jo melko tarkka tieto, kuinka monta karhua siellä oikeasti on.

Metsästäjien maastossa tekemät havainnot ja havaintokorttiaineisto ovat edelleen hirvikannan arvioinnissa pääasiallinen aineistolähde.

Työn alla on laskentasysteemi, jossa pystyttäisiin hyödyntämään kaikenlaista hirvestä olevaa informaatiota, kuten liikenneonnettomuuksien määrää, saaliin rakennetta, metsävahinkoja sekä riistanhoitoyhdistysten tekemiä lentolaskelmia.

- Toiveissa on saada järjestelmä vähitellen yleiseen käyttöön, mutta ensin sitä pitää testata laskemalla vanhoista aineistoista, Pusenius kertoo ja pohtii, että ehkä joskus päästään täydellisiin lukuihin, kunhan taivaalta katsovat silmät tarkentuvat.

Satelliittilaskenta on tällä hetkellä vasta ajatusasteella, mutta alkaa kuulemma olla jo mahdollisuuksien rajoissa. Mutta "odottaa saa vielä".

Rahoitus tiukilla Rktl saa pääosan euroistaan maa- ja metsätalousministeriöltä vuotuisten tulossopimusten kautta.

Vesa Ruusilan mukaan eurot ovat tiukilla valtion tuottavuusohjelman puraisussa, ja esimerkiksi hirvitutkimuksessa ei viime vuosina ole ollut mahdollista palkata uutta väkeä eläköityneiden tilalle.

- Vaikka isompaa helpotusta ei aivan heti näytä olevan tulossa, uskon kuitenkin suunnan olevan jo parempaan päin, tutkimusjohtaja Ruusila arvioi.

Uusimmat

Luonnossa

Utössä on nähty erittäin harvinainen lintu, nokitasku

Nyt kannattaa katsoa taivaalle: luvassa kunnon revontulimyrsky

Luvat kuntoon ja kaloja koukkuun

Kuivuus tappanut jo 12 miljoonaa puuta Kaliforniassa

Pukeudu vaaleaan, jos haluat välttää mehiläisiä

Tämä otus on lammikoiden pulputusten takana

Kuningaslohi nousi Suvaksen sylistä

Kuha kuin hakotukki – Katso komeat kalakuvat

Kuningaslohi iski täkyraksiin

Seitsenvuotias sai kahdeksan kilon hauen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.