Vain näissä maissa hanavesi on juomakelpoista

Hanavesi on yhtä kuin juomavesi. Suomessa kyllä, mutta monessa muussa maassa ei. Afrikassa ei missään, Etelä-Amerikassa ei missään, Aasiassakin vain kuudessa maassa.

Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskusten (CDC) viimevuotisten laskelmien mukaan maailmassa on vain 38 maata, joissa hanavesi on juomakelpoista.

Suuressa osassa maailmaa vedessä voi olla taudinaiheuttajia, jotka sairastuttavat ihmisiä esimerkiksi ripuliin, A-hepatiittiin, lavantautiin, punatautiin, polioon ja koleraan.

Vieraassa maassa vedenlaatu arveluttaa.

– Moni ulkomaalainen karttaa suomalaisen veden juomista, vaikka meidän mielestämme se on täysin turvallista ja itsestäänselvyys, että hanavesi on juomakelpoista kaikilla parametreilla mitattuna, vesiepidemioihin erikoistunut johtava tutkija Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo.

Hänen mielestään hyvää hanavettä voisi käyttää jopa matkailumarkkinoinnissa. Toisaalta hän muistuttaa, että Suomessakin on kirjava historia vesiongelmissa.

Paikalliset draamat jäävät elämään pitkäksi aikaa. Kukapa suomalainen ei muistaisi Nokian kaupungin pilaantunutta vettä, vaikka uutisoinnin alkamisesta on jo lähes kahdeksan vuotta.

Nokialla talousveteen pääsi jätevettä, jossa oli runsaasti suolistoperäisiä bakteereja. Suomessa tällainen on poikkeustilanne, mutta Maailman terveysjärjestö WHO laski vuonna 2012, että 1,8 miljardia ihmistä käyttää juomavetenään ulosteiden saastuttamaa vettä.

173 miljoonaa ihmistä joutui juomaan puhdistamatonta pintavettä.

Vesi voi olla juomakelpoista, mutta silti se saattaa maistua pahalta.

– Ei tarvitse välttämättä mennä kuin Euroopan pääkaupunkiin Brysseliin maistamaan hanavettä. Kannattaa maistaa. Se täyttää varmasti normit – on pakko täyttää, mutta on se sen verran makuisaa vettä, että melkein mieluummin juo pullovettä, Miettinen luonnehtii.

– Se on vähän suolaisen makuinen, koska se on niin mineraalipitoista. He (belgialaiset) taas sanovat, että meidän vetemme ovat latteanmakuisia, koska ne eivät maistu millekään. Näinhän se tietysti on, koska meillä ei ole vedessä niin paljon suolaa.

– Kovuusasteikkomme loppuvat siihen, missä kovuuden määrittely Keski-Euroopassa alkaa, kun puhutaan esimerkiksi kalsiumpitoisuudesta, Miettinen toteaa.

Turvallisiksi todetuissa länsimaissa veden hyvä tai paha maku onkin juojasta ja tämän kokemuksista kiinni.

Matkalla kannattaa muistaa, että taudinaiheuttajat voivat päästä elimistöön, vaikkei suoraan joisikaan vettä hanasta.

Saastunutta vettä voi saada suuhunsa esimerkiksi hampaita harjatessaan, tekohampaita liottaessaan tai jääpaloilla jäähdytettyä drinkkiä juodessaan.

Niin, ja suihkussa kannattaa pitää suu kiinni ja käyttää aina saippuaa.

Puhdistus : Keittämällä taudinaiheuttajat kuolevat

Käsittelemättömän tai huonosti käsitellyn veden voi CDC:n mukaan saada juomakelpoiseksi keittämällä sitä minuutin ajan. Vuoristossa vähintään 2 000 metrin korkeudessa veden pitäisi pulputa kolmen minuutin ajan.

Keittämällä kaikkien taudinaiheuttajien pitäisi kuolla.

Jos on hätätilanne, jossa vettä tarvitaan, eikä keittomahdollisuutta ole, CDC:n mukaan veden voi saada juomakelpoiseksi kirkkaassa auringonpaisteessa jättämällä kirkkaan vesipullon heijastavalle pinnalle ainakin kolmeksi tunniksi. CDC huomauttaa, ettei tekniikka toimi sameaan veteen.

Jos käytössä on kotikäyttöön tehtyä hajustamatonta valkaisuainetta, veden puhdistus voi CDC:n mukaan onnistua hätätilanteessa myös sillä. Lisää kahdeksan pisaraa gallonaan (noin 3,8 litraa) vettä, sekoita huolella ja odota puoli tuntia ennen juomista.