Vastuullisuus matkalla vaatii valppautta - Tiesitkö nämä säännöt?

Kaunis nahkaranneke tai -vyö, kengät, kampa, lompakko tai vaikkapa soitin voi tuntua upealta tuliaiselta eksoottisesta maasta. Hienolta vaikuttavan heräteostoksen tuominen kotiin voi olla kuitenkin luvanvaraista tai kokonaan kiellettyä jos sen valmistamiseen on käytetty jotain uhanalaista kasvi- tai eläinlajia.

– Suuri ongelma on, kun ollaan lomakohteessa ja kysytään paikalliselta myyjältä, vaativatko nämä luvat. Monta kertaa myyjä sanoo, etteivät vaadi, vaikka oikeasti vaativatkin. Usein myyjät eivät varmaan edes tiedä totuutta. Vaatii aika paljon matkailijalta selvittää niitä etukäteen, myöntää ylitarkastaja Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), joka on Suomessa viranomainen, joka myöntää luvat kansainvälisen CITES-sopimuksen piiriin kuuluville tuotteille.

CITES-sopimuksen piirissä on noin 5 600 uhanalaista eläinlajia ja yli 30 000 uhanalaista kasvilajia, joten vastuullisesti toimivan matkailijan on oltava todella valppaana. Lista on täydentynyt tämän vuoden alussa muun muassa useilla puulajeilla ja lemmikkieläimillä.

Lupamenettely vaihtelee lajeittain sen mukaan, kuinka uhanalaisena jotakin eläintä tai kasvia pidetään. Yleisperiaate matkailijalle on, että Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa on hankittava luvanvaraisen lajin vientiin vientilupa ja lisäksi tuontiin tuontilupa Suomesta.

– Eli käytännössä, jos on ulkomailla ja tuomassa lyhyeltä lomamatkalta jotain tavaraa, ei pysty hankkimaan vientilupaa sieltä ja tuontilupaa täältä. Heräteostoksia on vaikea tehdä, Helmisaari sanoo.

Meille eksoottisista krokotiileista ja muista matelijoista tehdyt nahkatuotteet sekä kauniit korallit ja orkideat ovat monille suomalaisille suuria houkutuksia. Myös petoeläimet, kuten ruskeakarhut ja tiikerit, kiehtovat, mutta niistä valmistettujen tuotteiden tuonti on tyystin kiellettyä. Musta- ja jääkarhutuotteille vaaditaan luvat.

Yksikin karhunkarva tai vaikkapa tekaistu maininta tiikeristä balsamin tuoteselosteessa tekee siitä Tullin silmissä takavarikoitavan tavaran.

Tulliylitarkastaja Jarkko Keskinen Tullin valvontaosastolta muistaa tulliviranomaisten löytäneen myös tuoteselosteessa hoodiaa sisältäviksi mainittuja tuotteita, kuten tikkukaramelleja, joille ei ollut hankittu CITES-lupia. Hoodia on Afrikassa kasvava oleanterikasvi, jolla sanotaan olevan laihduttavia vaikutuksia.

– Ne on takavarikoitu, koska Tullille ei esitetty mitään CITES-dokumentteja. Siten ei ollut tarvetta tutkiakaan, onko tikkarissa tätä kasvia oikeasti, Keskinen kertoo.

Helmisaari muistaa yrityksen, joka myi tippapullossa terveystuotteeksi väittämäänsä nestettä. Se oli firman mukaan vettä, jossa delfiini oli uinut.

– Katsottiin, että siihen kuuluu delfiinin osia. Delfiinin osat ovat tiukan suojelun alaisia, niitä ei saa viedä ollenkaan. Koko lähetys otettiin haltuun, ja seuraavalla kerralla lähetyksessä ei firman mukaan ollut enää delfiiniä.

Suomessa Tullin haaviin jää vuosittain vain kymmenkunta laitonta CITES-tuotteiden kuljetusta. Seula tavoittaa niin lentokentillä, rajanylityspaikoilla kuin postitullissa.

– Useimmat kuljetukset ovat olleet aika pieniä: turistituomisia tai lahjoja. Eläviä eläimiä ei löydy edes yhtä per vuosi. Muualla Euroopassa on tavoitettu jopa satoja kiloja norsunluuta, mutta meillä niitä on ollut vain yksittäisiä kappaleita, Keskinen sanoo.

Hänen arvionsa mukaan Suomeen ei ole onneksi syntynyt kulttuuria, jossa esimerkiksi villieläinten luita ja uhanalaisia kasveja kaupiteltaisiin yleisesti.

Maailmalla laiton kauppa kuitenkin kukoistaa ja kasvaa. Laittoman metsästyksen tuotoiksi on arvioitu jo 8–20 miljardia euroa vuodessa.

Salametsästyksen välttämisen lisäksi Helmisaari kehottaa hankkimaan lemmikit Suomesta.

– Ihmisillä tuntuu olevan kyltymätön tarve hankkia eksoottisia aavikkorottia ja kaikenlaisia lajeja, jotka eivät sovellu edes ilmastoomme. On yöaktiivisia eläimiä, jotka näyttävät ehkä kauniilta, mutta eivät käytännössä sovellu Suomeen, Helmisaari sanoo.

Monet eivät Helmisaaren mukaan ymmärrä, että esimerkiksi iguaanit ja boakäärmeet vaativat valtavan tilan, kun niistä tulee aikuisia. Monet papukaijat, kilpikonnat ja käärmeet taas ovat hyvin pitkäikäisiä – jopa ihmistä pitkäikäisempiä.

CITES-tuotteita ovat uhanalaiset eläimet ja kasvit, niiden osat tai niistä valmistetut tuotteet. Niiden tuonti on kiellettyä tai luvanvaraista. Luvat on hankittava etukäteen.

Uhanalaistuminen on seurausta kansainvälisestä kaupasta.

Lemmikkieläimistä listalla ovat muun muassa papukaijat, maakilpikonnat ja monet matelijat sekä kasveista monet orkideat, kaktukset ja puulajit.

Kosmetiikassa ja lääkkeissä on usein CITES-lajien osia, tai ainakin niissä väitetään olevan niitä.

Esimerkiksi susiturkki ja karhunkarvoista valmistettu perho ovat tuontikiellon piirissä.

Jotkin krokotiililajit ovat luvanvaraisia, toisista tehtyjä tuotteita ei saa tuoda lainkaan.

CITES-sopimuksen on allekirjoittanut 180 maata.

Paikallinen lainsäädäntö voi kieltää viennin, vaikka kaupankäynti maan sisällä olisi luvallista.

Lisätietoa: www.ymparisto.fi/cites ja sähköpostilla cites@ymparisto.fi