Muistieto tulevaisuutta rakentamaan

Suomenkarjan merkitykset yksittäisillä maatiloilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa. Savossa ja muualla Itä-Suomessa lehmät olivat juonoselkäisiä ”muatiaisia”, kyyttöjä. Joka tilan maidontuottajista, emännän ystävistä ja evakkoretkeläisistä on tullut uhanalainen: itäsuomenkarja oli vähällä hävitä kokonaan ja nyt lehmiä on noin kuusi sataa.

Yksittäisten ihmisten, tutkijoiden ja suojeluohjelman ansiosta itäsuomenkarjan arvokkaat ominaisuudet on saatu talletettua geenipankkiin. Geenipankin rinnalle tarvitaan muistitietopankki, jonne talletetaan itäsuomenkarjaa koskevaa kokemusperäistä tietoa tutkimusta, jalostusta ja säilyttämistä varten.

Savon Sanomat ja MTT kutsuvat kaikkia itäsuomalaisen kyyttökarjan kanssa eläneitä ja toimineita kartuttamaan muistitietopankin alkupääomaa muistoilla ja kokemusperäisellä tiedoilla. Erityisen arvokkaita tässä yhteydessä ovat kyyttökarjan ominaisuuksia, luonteenpiirteiden, karjan hoitamista sekä karjasta luopumista koskeva muistitieto.

Itäsuomenkarjan ominaispiirteet

Voit muistella ja kirjoittaa vapaasti tai alla olevia kysymyksiä pohdiskellen:

Minkälaisia ominaisuuksia ja piirteitä muistat hyvänä pidetyllä lehmällä olleen ja mitkä olivat valinnan perusteet? Mitä nimiä muistat lehmille annetun? Minkälaisiksi muistat itäsuomenkarjan tuotosominaisuudet? Maidon määrä, laatu ja ominaisuudet voin, juuston ja viilin valmistamisessa? Entäpä lihan käyttö ja ominaisuudet ruuanlaitossa? Käytettiinkö eläinten vuotaa johonkin? Millä perusteella lehmiä valittiin jalostukseen? Miten astutus ja jalostus järjestettiin? Entä eläinten lopettaminen?

Mitä seikkoja piti ottaa huomioon itäsuomenkarjaa hoidettaessa, ruokinnassa tai laidunnuksessa? Minkälainen itäsuomenkarja oli luonteeltaan verrattuna muihin rotuihin? Mikä oli niiden asema perheessä ja muiden kotieläinten joukossa? Miten lehmät suhtautuivat hoitajiinsa ja miten ne kommunikoivat ihmisten kanssa? Kerro mieleen jääneistä hetkistä karjan parissa.

Mistä itäsuomenkarjan lehmät olivat tilallenne tulleet? Oliko karjan valinta tietoista vai sattumaa? Miten karja selvisi sodan jaloista?

Uusia rotuja tilalle

Missä vaiheessa alettiin puhua muista roduista? Mitä ja missä itäsuomenkarjasta puhuttiin ja kirjoitettiin, kun muut rodut tulivat yleisemmäksi? Miten tarkkailukarjakot, keinosiementäjät, meijerin ja teurastamon edustajat suhtautuivat itäsuomenkarjaan ja niiden kasvattajiin? Miten eri rotujen puolesta puhuttiin?

Karjasta luopuminen

Miten ja milloin itäsuomenkarjasta luovuttiin tilallanne / kylällänne? Mitkä olivat tärkeimmät syyt suomenkarjasta luopumiselle ja mikä antoi viimeisen sysäyksen luopumiselle? Mitkä tahot puolsivat itäsuomenkarjan kasvattamista jatkossakin? Mitkä tahot taas eniten kannustivat itäsuomenkarjasta luopumista ja mihin seikkoihin he vetosivat? Oliko itäsuomenkarjasta luopuminen yksimielinen päätös tilallanne? Miltä luopuminen tuntui? Mikäli päätitte jatkaa suomenkarjan pitämistä, mikä sai teidät jatkamaan?

Itäsuomenkarjan uusi tulevaisuus?

Miten koette itäsuomenkarjan tilanteen nyt? Miltä itäsuomenkarjasta luopuminen tuntuu nyt jälkikäteen ajateltuna? Minkälaiseksi näette itäsuomenkarjan tulevaisuuden Suomessa?

Kiitos vaivannäöstäsi. MTT:ssa hankkeesta vastaavat erikoistutkijat Juha Kantanen ja Katriina Soini, puh. (03) 41881 ja Savon Sanomissa uutispäällikkö Riitta Raatikainen, puh. 050 373 3540.