| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kielo ja Kirkas
Äitini oli muuttanut leskeksi jäätyään 1953 alkuun mennessä omien vanhempiensa luokse kolmen lapsensa kanssa. Mummo ja ukki olivat vuokranneet mökin ja pienen navetan joltakin talolliselta. Siinä he asuivat, ukki suutarin töitä tehden ja mummo hoitaen kahta lehmää.
Äitini kuoli heinäkuussa 1953, meidät kolme lasta adoptoitiin kaikki eri perheisiin. Adoptioperheessäni olin alkuaikoina kertonut paljon tarinoita mummon lehmistä, joiden nimet oliva Kielo ja Kirkas. Olin äitini kuollessa vain neljävuotias, joten mitään muita muistoja minulla ei ole. Lehmät olivat kuitenkin uusien vanhempieni mukaan puheissani paljon ja pitkän aikaa.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin tapasin biologisen äitini veljen, hän näytti minulle vanhoja valokuvia ja yhdessä olin mummoni kanssa lehmien luona, ja kyyttöjähän Kielo ja Kirkas näyttivät olleen.
Marja Rautiainen, Harola
