EmediateAd

Lempeä Suomen lehmä lypsää ja hoivaa

9.9.2009 13:35 (Päivitetty 9.9.2009 13:35)

Lisää aiheesta

Riitta Raatikainen

Suomenkarjan siemen on tallessa geenipankeissa, mutta elävän karjan kohtalosta tutkijat ovat edelleen huolissaan. Varmimmin maailmassa säilyy se, joka on ihmisille hyödyksi ja tarpeellinen.

MTT:n erikoistutkija Juha Kantanen on äskettäin aloittanut työn myös Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) kotieläinsektorin johtajana Norjassa. Hän uskoo, että Suomen lehmän todellinen arvo nousee pian esiin.

-Uhanalaiset eläinkannat pitäisi pyrkiä säilyttämään siinä käytössä, joka on niille ominainen, Kantanen sanoo.

Suomenkarjan lehmälle ominaista on ihmisen kumppanuus, lypsäminen ja laiduntaminen.

Lypsäminen antaa takeet karjanhoidon taloudelliselle kannattavuudelle - siinä tapauksessa, ettei brändilehmän maito sekoitu massaan vaan jalostuu hienoiksi ja halutuiksi erikoistuotteiksi.

Tamperelaisen ravintola Masuunin ruokalistalta kyyttövasikan lihaa ja juustoja jo löytyy. Pariisilaisiin herkkukauppoihinkin ne voisivat päätyä.

Lämmin kylki

Taiteilija Miina Äkkijyrkän Helsingin Vuosaaresta vuokraamalla Skatan tilalla kaupunkilaiset ovat voineet käydä tutustumassa alkuperäiskarjaan. Uutelan ulkoilualueella on toteutunut aavistus siitä, mitä maailmalla kuvataan sanoilla "green care". Suomessa voisi kenties puhua luonnon hoivasta.

Vuosaaressa lehmien näkeminenkin virkistää. Monet ennen suomenkarjaa hoitaneet puolestaan kertovat, että ilman lehmien rauhoittavaa olemusta raskasta työtä ja muuta elämää olisi tuskin jaksanut.

Tulevaisuudessa suomenkarjan lehmät kenties palaavat jakamaan lämpimästä kyljestään voimaa uupuneille ihmisille. Eläimet, kasvit ja maisema ovat ikiaikainen luonnollisen hyvinvoinnin perusta, jonka kysyntä kasvaa kaikkialla maailmassa.

Vähän riittää

Suomen lehmä asui näillä main jo kauan ennen Kreikan ja Rooman suuruuden aikoja. Se kesti nälkävuodet, vainojen ajat ja evakkomatkat. Siitä on paljon tarinoita, mutta millainen on sen hiilijalanjälki?

- Tutkitaan, Juha Kantanen sanoo. Hän muistuttaa, että kuten ihminen, myös lehmä voi elää monella tavalla. Suomenkarjan lehmä jättää kapean jäljen, kunhan ihminen sen vierellä ei vain ahnehdi liikaa.

Kommentoi artikkelia