Rakastunut leikittelee kielellä - usein tolkuttomasti

Voi sinua kultamussukkaa! Mursuni, minulla on sinua niin ikävä! Varsinkin parisuhteen alkuvaiheessa kumppanille saattaa ikään kuin itsestään syntyä mitä kummallisimpia hellittelynimiä.

Näitä nimiä lausutaan harvoin ääneen toisten kuullen. Ne ovat enemmänkin rakastavaisten omaa kieltä.

Kielenkäytön tutkija Pirkko Muikku-Werner toteaa, että rakkaus saattaa näyttäytyä kokemuksena, josta ”sanat eivät riitä kertomaan”.

– Toisaalta intohimon sanoittaminen auttaa ymmärtämään lähes ylivoimaista elämystä; se on keino vangita kiihkeä hurmio.

Rakkauden on todettu muokkaavan kielenkäyttöä. Äänensävy voi muuttua, samoin puhenopeus – rakkaus voi lisätä taukoja, jopa käheyttää äänen.

– Rakastuneet eivät ulkopuolisesta välttämättä tunnu aivan täysjärkisiltä. Heidän vuorovaikutuksensa on muiden mielestä hippusen merkillistä. Kielellä leikitään, eikä tolkuttomuutta panna pahakseen.

Tunteet herättävät itse kussakin uinuvan sanasepon. Kehitellään uusia ilmauksia, uusia muotoja, hömeliinejä ja pölleröitä.

– Superlatiiveja, kuten kaunein, ei synny pelkästään adjektiiveista: lemmitty on kumppaninsa aartein tai sankarein. Ja sanajärjestyskin voi muistuttaa yht’äkkiä riimirunoa.

Parisuhteen kehittyessä suitsutus monesti vähenee. Tilalle voi tulla tietyllä tavalla parisuhteen vakautta kuvastavia kutsumanimiä, kuten vaikkapa isäntä tai emäntä.

Lue aiheesta lisää perjantain Savon Sanomista.