Kyproksen jaon päättymisestä taas toiveita

Kyproksen jaon päättämisestä käytävissä neuvotteluissa tavoitellaan ratkaisua ensi kesään mennessä. Mahdollinen neuvotteluratkaisu pitää hyväksyä kansanäänestyksissä saaren kreikkalais- ja turkkilaisosassa.

Kyproksen turkkilais- ja kreikkalaisosan presidentit Nikos Anastasiades ja Mustafa Akinci tapaavat toisensa jälleen tällä viikolla Davosin talousfoorumissa Sveitsissä. Neuvonpitoon osallistuu myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan.

Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan tukeman epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. YK:n edellinen niin kutsuttu Annanin suunnitelma saaren yhdistämiseksi kaatui vuonna 2004 kansanäänestyksessä saaren kreikkalaisosassa. Pohjois-Kyproksen turkkilaisosan asukkaista enemmistö tuki yhdistymistä.

"Ehkä viimeinen tilaisuus"

Asiantuntijoiden mukaan yli neljä vuosikymmentä jatkuneen jaon päättymisestä on tällä kertaa aidosti toiveita, sillä molemmat presidentit ovat sitoutuneet vahvasti sovun löytämiseen. Toisaalta monet tärkeät kysymykset, kuten kodeistaan paenneiden omaisuuden korvaaminen, ovat edelleen ratkaisematta.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee Pohjois-Kyproksen ainoan tukijan Turkin viimeaikainen kehitys. Maan on sanonut olevansa valmis Kyproksen ongelman ratkaisemiseen mutta samalla se on turkkilaistanut Kyproksen pohjoisosaa.

– Sinä aikana kun AKP on Turkkia hallinnut he ovat yrittäneet lanseerata samaa projektia eli uskonnon isompaa roolia myös Kyprokselle. Siitä eivät paikalliset ole kauhean innoissaan olleet, kertoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

London School of Ecomicsissa työskentelevän tohtori James Ker-Lindsay mukaan Turkin kehitys on saanut monet kreikkalaisosassa tajuamaan, että nykytilannetta ei voi jatkaa loputtomiin vaan asiat voivat kehittyä ilman ratkaisua huonompaan suuntaan.

– Luulen, että tämä on todennäköisesti viimeinen kunnon tilaisuus sopimukseen, Ker-Lindsay arvioi.