Meteorologi: Viitosluokan hurrikaaniin astuminen olisi kuin yrittäisi seistä yli kahta sataa kaahaavan auton katolla

Karibianmeren saarilla ja Yhdysvaltain rannikolla on viime viikkoina riehunut useita hurrikaaneja. Osa niistä on yltänyt korkeimpaan eli viidenteen hurrikaaniluokkaan.

Kysymyksiin vastaa Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkö, meteorologi Lea Saukkonen.

Kuinka tuhovoimainen tällainen myrsky on?

–  Kyllä se aika totaalista tuhoa saa aikaiseksi. Meillä Suomessa rupeaa kaatumaan puuta, kun tuulen nopeus on 17 metriä sekunnissa. Viitosluokan hurrikaanissa tuulennopeus on 70 metriä sekunnissa, eli noin 250 kilometriä tunnissa. Yritäpä seisoa auton katolla, kun se ajaa kahta ja puoltasataa! Ulkona ei yksinkertaisesti voi liikkua. Tuulen voima on niin suuri, että se repii puita, kattoja ja rakennuksia. Irtaimet tavarat lentelevät hirvittävällä nopeudella, ne ovat melkein kuin lentäviä giljotiineja. Hurrikaaneissa pahinta tuhoa aiheuttaa kuitenkin tulva-aalto, jossa merenpinta nousee nopeasti eikä vetäydy (saman tien). Se aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Kuinka laajalle alueelle hurrikaanin tuhot ulottuvat?

–  Kaikkein tuhovoimaisimmat tuulet riehuvat myrskyn silmän ympärillä, kauempana siitä ne ovat heikompia. Suurten hurrikaanien keskukset ovat sadan kilometrin luokkaa. Hurrikaanin halkaisija on keskimäärin 400–800 kilometriä. Runsaita sateita ja tulvia voi siis esiintyä satojen kilometrien päässä myrskyn silmästä. Tyypillistä hurrikaaneille on, että reunoillaan ne synnyttävät lisäksi tornadoja, ikään kuin tuhoisia pikkuveljiä ympärilleen.

Mikä erottaa hurrikaanit heikommista myrskyistä?

–  Tuulen voima ja myrskyn dynamiikka. Hurrikaaneja ja muita trooppisia hirmumyrskyjä eli trooppisia sykloneja ja taifuuneja esiintyy päiväntasaajan molemmilla puolilla, mutta ei ihan päiväntasaajalla. Eteläisen pallonpuoliskon trooppiset hirmumyrskyt eivät voi siirtyä pohjoiselle pallonpuoliskolle ja päinvastoin. Niiden tapa syntyä ja tuulen voima kuitenkin yhdistävät niitä ja erottavat ne muista voimakkaista myrskyistä.

Miten hurrikaanit syntyvät?

–  Trooppinen hirmumyrsky vaatii syntyäkseen vähintään 26-asteisen merenpinnan. Vaikka puhutaan pintavedestä, veden täytyy olla vähintään 26-asteista useiden metrien syvyydeltä, sillä tuulten noustessa merivesi alkaa sekoittua, ja merenpinnan on pysyttävä silloinkin lämpimänä, jotta myrsky voi kehittyä. Samaan aikaan yläilmakehässä ei saa olla voimakkaita virtauksia. Silloin alkaa syntyä ukkospilviä, jotka tiivistyessään vapauttavat energiaa. Syntyy itseään ruokkiva rinki, joka alkaa järjestäytyä ja kiertää kuin piiri pieni pyörii -leikkiä ensin trooppiseksi matalapaineeksi, sitten trooppiseksi myrskyksi ja lopulta trooppiseksi hirmumyrskyksi. Pohjois-Atlantin hurrikaanikauden alussa hurrikaaneja syntyy yleensä lähellä Karibianmerta, loppukaudesta Afrikan rannikolta taas lähtee rajuilmojen ja ukkosten rykelmä.

Kuinka helppoa hurrikaanien ennustaminen on?

–  Synnyn ennustaminen on helppoa, reitin ennakoiminen vaikeaa. Hurrikaanien syntyminen ei ole mikään muutaman tunnin, vaan pikemminkin useamman päivän juttu. Nykyään nähdään satelliittikuvista, kun ne alkavat järjestäytymään. Itse matalapaine ei liiku kovin suurella nopeudella, vaikka hurrikaanituulet sen ympärillä ovat valtaisia. Tämä antaa aikaa varoittaa ihmisiä. Hurrikaanin liikesuunnan tai rantautumispaikan ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Suomessa seurattavilla matalapaineilla on selvä ylävirtaus, jonka avulla voidaan ennustaa, minne ja kuinka nopeasti matalapaine liikkuu. Trooppisissa hirmumyrskyissä ylävirtausta ei ole tai se on hyvin heikko.

Atlantilla on syntynyt viime aikoina useita voimakkaita hurrikaaneja. Onko kuluva hurrikaanikausi poikkeuksellinen?

–  On siinä mielessä, että hurrikaanit ovat syntyneet niin lähellä toisiaan. Muutaman viikon välein on koettu kaksi viitosluokan hurrikaania, se on aika erikoista. Samoin se, että myrskyjen reitti on niin samanlainen. Myrskyjä on ennenkin syntynyt peräjälkeen, mutta reitit ovat yleensä kauempana toisistaan, eivätkä myrskyt hakkaa samaa aluetta. Syytä tähän ei voi sanoa, se on ilmakehän luontaista satunnaisuutta.

Mikä on ilmastonmuutoksen osuus voimakkaiden hurrikaanien synnyssä?

–  Hurrikaanien voimakkuuteen voi vaikuttaa se, että merivesi on lämmennyt ilmastonmuutoksen myötä. Kun merivesi on lämmintä, riittää energiavarastoa, josta rakentuu hurrikaaneja, jotka nousevat viitosluokkaan asti. Se on vähän sitä, mihin ilmastonmuutosskenaariot viittaavat, eli myrskyjen määrässä ei pitäisi tapahtua suuria muutoksia, mutta yksittäiset myrskyt ovat voimakkaampia.

Ovatko entistä rajummat myrskykaudet uusi normaali maailmalla?

–  Se on mahdollista. Täytyy kuitenkin muistaa, että myrskyjen määrät vaihtelevat vuosittain. Nyt näyttää siltä, että on kehittymässä La Nina -vuosi, jolloin Atlantilla on myrskyjä enemmän kuin El Nino-vuotena.

Onko käynnissä olevalla hurrikaanikaudella heijastuksia Suomen sääoloihin?

–  Hurrikaani voi heijastua Suomeenkin asti, mutta ei sellaisenaan. Kylmemmälle merialueelle siirtyneen kuolleen hurrikaanin pohja voi sopivissa olosuhteissa muuttua keskileveysasteiden sykloniksi. Esimerkiksi Mauri-myrsky vuonna 1982 oli Debbie-pyörremyrskyn pohja. Yksinään hurrikaanin jäänteet eivät tällaisen myrskyn synnyttämiseen riitä, vaan tarvitaan muita ilmakehän ilmiöitä, esimerkiksi jo valmiina oleva kehittyvä matalapaine, johon hurrikaanin pohja voisi liittyä.