Ylilääkäri Pekka Lanton käräjät istutaan kokoonpanolla, jossa tuomiosta päättää kolmen virkatuomarin joukko. Maallikkojäseniä ei siis käräjäsalin korokkeella nähdä. Puheenjohtaja perusteli ratkaisua jutun monimutkaisella juridiikalla. Menettely on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Mikkelin käräjäoikeudessa.
Suomen lautamies ry arvostelee menettelyä.
- Voi kysyä, kuka edustaa paremmin kansan syvien rivien tuntoja, ne jotka ovat siellä virkansa puolesta vai ne, jotka tulevat kansan syvistä riveistä, sanoo etujärjestön helsinkiläinen puheenjohtaja, herastuomari Matti Laukkanen.
- Lautamiehet tuovat käräjäsaliin elämänkokemusta ja tuomioistuimen päätöksentekoon monipuolista harkintaa.
Rikosoikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta on toista mieltä. Hän ei löydä pätevää syytä lautamiesten käytölle oikeussalissa.
- Lautamiehet saisi heittää pois kaikista oikeudenkäynneistä. Kyse on asiantuntemuksen puutteesta.
- Sanotaan, että lautamiehet tuovat käsittelyyn paikallistuntemusta ja lisäävät kansalaisten luottamusta. Perustelut ovat ikiaikaisia ja melko kyseenalaisia, paikallistuntemus voi esimerkiksi olla aika sattumanvaraista.
- Lisäisikö luottamusta, jos kirurgin hommia hoitaisi kouluttamaton henkilö, Viljanen vertaa.
Lautamiesten käyttö on tänä vuonna vähentynyt suuressa osassa rikosasioita.
Taustalla on 2009 alussa voimaan astunut lakimuutos, jossa rikosjuttujen ratkaisuja siirrettiin maallikkojäseniltä ammattituomareille. Riita-asioissa lautamiesten käytöstä luovuttiin.
Laukkanen väittää, että lautamiesten istumien juttujen määrä on romahtanut lakimuutoksen jälkeen 90 prosentilla.
- Suomen tuomioistuinlaitos on palaamassa raastupa-aikaan, jolloin oli kolme virkatuomaria ja maallikot vain kihlakunnanoikeuksissa.
Lainopillisesti vaikeat jutut ratkaistaan yleensä kolmen tuomarin kokoonpanolla. Näin toimittiin esimerkiksi kuopiolaisen professori Jukka T. Salosen oikeudenkäynnissä syys-lokakuussa.
