EmediateAd

Matti Nikki yrittää kaataa internetsensuuria

2.3.2008 11:02 (Päivitetty 2.3.2008 11:02) Anne Puumala

Tapahtuu helmikuun 12. päivä: keskusrikospoliisi estää pääsyn 26-vuotiaan helsinkiläisen Matti Nikin internetsivuille. Niillä on runsaasti sensuurijärjestelmää koskevaa tietoa ja lista poliisin kieltämistä nettisivuista. Poliisi näkee, että näillä sivuilla on lapsipornoa.

Nikki näkee asian toisin. Hänen mukaansa listalle on joutunut useita sivuja, joilla sitä ei ole. Hän haluaa osoittaa, ettei sensuuri toimi.

Pian Matti Nikin nimi alkaa vilahdella uutisissa. KRP sensuroi sensuuria kritisoineen sivun, lehdet otsikoivat. Sensuuria puolustaneen liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindénin eroa vaaditaan nettiadressilla. Se kerää muutamassa päivässä 10 000 nimeä.

Mielenosoitusta järjestetään.

Nikki tajuaa sysänneensä alkuun kansanliikkeen. Sen keskiössä on hän itse.

Kolmisen viikkoa sensuroiduksi tulonsa jälkeen Nikin hämmästys on vaihtunut uupumukseen. Kohu on syntynyt lyhyessä ajassa, vaikka hänen sotaretkensä sensuurilakia vastaan on kestänyt pari vuotta.

Helsinkiläinen nettiaktivisti alkoi kirjoitella suodatuksen toimimattomuudesta nettisivuillaan vuonna 2005. Viime vuoden alussa voimaan astunut laki antaa operaattoreille mahdollisuuden sensuroida KRP:n lapsipornoksi katsomaa materiaalia.

– Heti alussa epäiltiin vahvasti, että suurin osa listan sisällöstä oli väärin perustein suodatettua. Ei mennyt kauaakaan, kun muutama sata osoitetta oli jo selvillä. Niitä läpi käyneet eivät löytäneet niistä yhtäkään lapsipornosivua, Nikki kertoo.

Päätös listan julkaisemisesta ei ollut vaikea.

Internetin vapautta puolustava Nikki ei usko, että nettisensuuri saadaan missään olosuhteissa toimimaan. Tulevaisuudessa sensurointi voi olla jopa mahdotonta, jos hajautetut ja sensuuria sietävät vertaisverkot yleistyvät. Tällöin koko kysymys sensuurista on merkityksetön.

Vaikka Nikki torjuukin sensuurin, hän ei tarkoita, että kaikki pitäisi sallia.

– Asioihin pitää puuttua, kun laittomaksi väitetyt teot on tehty. Jos rikos katsotaan tapahtuneeksi, puututaan julkaisutoimintaan. Internetsensuurissahan itse sivustoa ei suljeta. Se jatkaa sisältönsä levittämistä, jota vain yritetään piilottaa.

Nikki myöntää ymmärtävänsä lastensuojelujärjestöjen nykyisen halun sensuuriin, sillä sen avulla voidaan ohittaa raskas ja hidas oikeuslaitos.

– Ei tarvita enää asianomaisten kuulemista, ei tuomioistuinta, ei tarvitse tutkia asioita eikä välttämättä tarvita edes pitäviä todisteita siitä, että jotain laitonta on tapahtunut. Kaikki tämä, että saataisiin edes jotain aikaan.

Nikin mukaan vaarana kuitenkin on, että samalla katoaa into ottaa materiaalin levittäjät, myyjät ja ostajat kiinni.

– Tuloksena on näennäistoimintaa, joka ei johda oikeisiin tuloksiin, mutta näyttää siltä, että jotain saataisiin aikaan.

Ennen kuin nettisensuurista aletaan puhua, pitäisi tavoitteiden olla selkeät, Nikki sanoo. Onko tarkoituksena suojella lapsia haitalliselta materiaalilta vai estää netin käyttäjiä vahingossa törmäämästä lapsipornoon? Halutaanko estää pedofiileja löytämästä kuvia? Vai onko päämääränä ehkäistä lasten hyväksikäyttöä ja taistella kaupallista lapsipornoa vastaan?

Nikin mukaan tekemällä ongelmasta tekninen unohdetaan helposti asian ydin.

– Kyse on lasten hyväksikäytöstä, jota ei vähennetä lakaisemalla ongelmia maton alle. On todellisuutta, että maailmasta löytyy lapsibordelleja ja että nälänhädän runtelemilla alueilla lapsia voi saada mukaan pornon tuotantoon vain tarjoamalla ruokaa.

– Netissä leviävät kuvat ovat vain heijastus siitä todellisuudesta, jossa jotkut hyväksikäytetyt elävät. Suodattamalla ei saada rikollisia kiinni.

Lapsiporno ja sensuuri ovat arkoja asioita. Matti Nikki on alusta alkaen tiennyt, että pelissä on hänen oma maineensa. Jupakka on silti aiheuttanut paljon enemmän stressiä kuin hän osasi etukäteen aavistaa. Hän sanoo, että tilanne on ollut välillä vaikea myös läheisille ja ystäville.

– He ovat pelänneet, että jos keskustelu lapsipornon sensuurista henkilöityy minun ympärilleni, myös lähipiiri vedetään sekamelskaan mukaan.

Erityisesti Nikkiä ovat kirpaisseet KRP:n syytökset ”lapsipornoportaalin” pyörittämisestä.

– Pelottavaa on, että jos minulla ei olisi mainetta teknisenä osaajana, mustamaalauksen torjuminen voisi olla hyvinkin vaikeaa. Poliisin lapsipornolistalle joutuminen ei ole kaikkein mairittelevin asia. Kun poliisin tiedotteessa lukee, että sivuni levittää lapsipornoa, niin silloin minut on leimattu julkisuudessa lapsipornon levittäjäksi.

– Yhtenäkin päivänä veli soitti ja kertoi, että yksi sukulaisista oli soitellut ympäriinsä ja kauhistellut. Hän oli lukenut, että minä pyöritän lapsipornosivua ja poliisit ovat nyt perässä.

Nikin julkaistua KRP:n listan sensuroiduista sivuista keskustelu nettisensuurin ongelmista on alkanut.

– Jos sensuurin kohde olisi ollut jokin muu kuin lapsiporno, olisin yhtälailla tarttunut toimeen. Lapsiporno vain sattuu olemaan se keppihevonen, jolla näitä asioita viedään eteenpäin. Se aiheuttaa niin vahvoja tunteita ihmisissä, että faktoihin perustuva päätöksenteko voidaan kokonaan sivuuttaa, Nikki sanoo.

Sunnuntaisuomalainen

Kommentit

Tero kirjoitti 03.03.2008 09:10

Kriitikkiä Poliisin toimintaa kohtaan on esitetty myös parilla muulla perusteella.

Ensinnäkin Poliisin eston käyttämistä on pidetty leimaavana. Poliisin ei tarvitse ilmoittaa ylläpitäjille estosta, heidän ei tarvitse epäillä rikosta eikä aloittaa tutkintaa voidakseen asettaa eston. Eston on kuitenkin jo selvästi sivustoa leimaava, joten sitä voidaan pitää häpeä rangaistuksena. Rangaistuksena joka on jaettu ilman että asiasta on aloitettu tutkintaan, tehty syyttämispäätöstä, käyty oikeutta tai annettu tuomiota. Poliisista on siis tullut myös tuomari ja lautamiehistö. Tämä on erittäin ongelmallista. Erityisesti on tullut vähintäänkin ilmeiseksi, että osumatarkkuus tässä lajissa on Poliisilla reilusti alle 50%, todennäköisesti jotain 10-25 prosentin luokkaa.


Toiseksi sivustojen valikoitumiseen estoon näyttäisi riittävän pahantahtoinen perätön ilmianto, jota Poliisi ei sen tarkemmin itse tarkasta. Poliisi on sensuurissaan myös selvästi moralistinen. Toiminnan tavasta kuultaa läpi yleinen pornon paheksunta ja näyttääkin siltä, että paljon laillista, mutta usein paheksuttua aineistoa kuten miesten välistä seksiä, ryhmäseksiä ja välineseksiä päätyy listalle enemmän kuin "tavallista" heteropornoa. Suomesta valitettavasti puuttuu kulttuuri, jossa viranomaisia haastettaisiin oikeuteen vahingonkorvauksien saamiseksi kun viranomaiset laittomasti estävät laillista liiketoimintaa. Tässä tapauksessa olisi ilo nähdä Poliisi raastuvassa laittomasti sensuroidusta laillisesta aineistosta.

 

niukunauku kirjoitti 03.03.2008 11:02

Mielestäni tässä on selvästi tarkoituksena kumota nettisensuuri. Jos poliisi on nähnyt jotakin laitonta, niin ei pitäisi olla mitään
epäselvää. Samoin oli jokin aika sitten huumeiden vapauttamiskampanja ja siinä vaadittiin niiden käyttöä lailla sallituksi. Jos joku
henkilö on jossakin asiassa lain oikealla puolella, niin hänen ei tarvitse tehdä pitkiä selostuksia.

 

Omituinen pohtija kirjoitti 03.03.2008 11:42


Tero pohti asiaa ansiokkaasti, niukunauku taas ansiottomasti ilman päätä ja häntää.

Itse olen pohtinut useinkin neti vaaroja etenkin, kun jälkikasvu on viettelyksille alttiissa iässä. Lapsipornon tuottajat ja levittäjät ovat rikollisia. Heidät tulisi ehdottomasti saada joko poseen ja / tai hoitoon. 

Sensuuri ei tuo koskaan toivottavaa tulosta. Sitä vastoin sensuurilla on vaiennettu tieteen ja taiteen kehitys (kirkko sensuroijana), toisinajattelijat (diktaattori sensorina) ja vaikkapa suomettumisen aikoina totuus (Tehdaskadu komissaarit).

Nyt jo lapsipornoa metsästäessä poliisi on sensuroinut mm. Thaimaan kunnioitetun, iäkkäänä kuolleen prinsessan sivut, mistä jotkut jo pelkäävät seuraavan syytteen poliisille.

Ehkä voimavarat pitäisi keskittää lapsipornon lähteisiin, tutkia teot ja tuomita tekijät. Arka aihe, ja jos suomalainen sensuuria vastustava poliitikko keskusteluun puuttuu niin leimautuu helposti lapsipornon puoltajaksi. Lienee keskustelu jätettävä itseään älykkäämmille ja vahvemmille.

kali kirjoitti 03.03.2008 13:48

Pulmallinen juttu. Poliisi sensuroi ja sulkee sivuja.  - No, onhan siinä viihdettä  ja vaihtelua poliisien  muuten viihdeköyhään työhön. Sivuja tulee vain kokoajan lisää, ehtineekö henkilöstövajeesta kärsivä POLIISI pian mihinkään muuhun.

  Kun se lapsiporno edes poistuisi sillä sensuurilla, mutta kun sitä kaipaavat hakevat taatusti sen muualta. Ei prostituutiokaan ole poistunut, eikä poistu, paperitiikereiden keinoin.  Saman voi sanoa ylinopeus-,  juopumus- yms. liikennerikkomuksista kun  "Rahalla saa ja hevosella pääsee".

wwwille kirjoitti 04.03.2008 18:37

Kysymys 1

Poliisi huomaa laittoman sivuston Euroopassa ja ei tee mitään viranomaisyhteistyötä muiden Euroopan maiden poliisien kanssa sivustojen sulkemiseksi.

Ei luulisi olevan vaikeaa, koska ilmeisesti on olemassa Europol interpol.

Kysymys 2

Lain perimmäinen tarkoitus?

Lain piti estää suomalaisia pääsemästä ulkomaisille lapsipornosivustoille.

Samanaikaisesti poliisi käveli Suomen perustuslain yli ennakkosensuroimalla  suomalaisen sivuston.

Kuka päättää mitä sivuja sinne listalle tulevaisuudessa joutuu?

Hyviä kysymyksiä, joihin ei vaan tahdo saada vastauksia mistään/keltään.

Ministeri Lindén luistelee vastuustaan ja poliisi ei kommentoi.

 

 

 

 

Keskustelupalstan uudistuksen takia tätä artikkelia ei voi enää kommentoida. Halutessasi keskustella aiheesta voit avata keskustelupalstalle uuden viestiketjun.