Ampumavälikohtauksessa kuolleiden Prisman työntekijöiden työtoverit olivat syvästi järkyttyneitä. Heidät koottiin heti tapahtuman jälkeen kauppakeskuksessa sijaitsevaan kirjastoon saamaan kriisiapua.
Ulkona välillä pistäytyneet työntekijät purkivat tilannetta päät painuksissa keskustellen hiljaa keskenään. Ulkopuolisten oli turha tuppautua juttusille. Työntekijöiden vahteina toimineet kauppakeskuksen vartijat turvasivat visusti yksityisyyden säilymisen.
Espoon kaupungin ja SPR:n Leppävaaraan perustamissa kolmessa kriisihoitopisteessä riitti asiakkaita. Muutamassa tunnissa apua oli hakenut jo sata ihmistä.
Autio tunnelma
Kauppakeskus näytti pian surmanlaukausten jälkeen aivan muulta kuin sen olisi pitänyt vilkkaana ostoshetkenä. Kauppakeskuksen ovet oli suljettu ja poliisi oli eristänyt osan ulkoalueesta nauhoillaan. Paloautoja ja ambulansseja seisoi kauppakeskuksen edessä ja välillä paikan yli lensi lääkärihelikopteri.
Asiakkaat olivat menneet kotiinsa ja sivullisia kulkijoitakin liikkui paikalla vain vähän. Eniten liikkeellä oli vartijoita ja poliiseja. Poliisit olivat juuri aloittaneet Prisman sisätilojen tutkimisen, minkä vuoksi paikalla olleet kuvaajat ja toimittajat joutuivat siirtymään näyteikkunasta kauemmaksi. Kovin paljoa kauppaan ei ikkunasta nähnyt, sillä näyteikkunan eteen oli kasattu massiivinen laatikkorivistö.
Lähistöllä asuva Maire Ojala pyyhälsi paikalle ja sanoi olevansa hyvin järkyttynyt. Hän oli sopinut Prisman myyjän kanssa, että tulee kello 10 ostamaan omenapiirakoita, jotka tulevat silloin myyntiin.
Ojala kiitteli laiskuuttaan, koska olisi muuten voinut osua vaikka surmaajan pistoolin eteen.
Masood Mehr Khavar löysi tapahtumalle heti syyllisen.
- Se on ulkoministeriön vika. Miksi ne päästävät tuollaisia tänne, Iranista runsaat 20 vuotta sitten Suomeen muuttanut Mehr Khavar totesi.
Tiedotus tökki
Prisman vieressä toimivan Indiskan myyjät olivat tuohduksissaan huonosta tiedotuksesta. He saivat tiedon Sellon tapahtumista puhelimella kymmenen kilometrin päässä kauppakeskus Isossa Omenan Indiskan myymälästä.
- Viestintä ei toiminut. Olimme ulkona vasta kello 11 jälkeen eli lähes tunnin kuluttua laukauksista naismyyjät totesivat.
He sanovat tapahtuman järkyttäneen kovasti.
Kirjaston työntekijöillä oli tiedotuksesta eri käsitys. Heidän mukaansa se hoidettiin palohälytyksellä, joka sulki samalla kirjaston ovet ulkopuolisilta.
Palohälytyksen käyttö tiedottamiskeinona jäi kuitenkin epäselväksi. Tiedotustilaisuudessa sen sanottiin olleen aivan aito hälytys, vaikka palokunta ei tulta kauppakeskuksesta löytänytkään.
