Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 27.10.2013 19:51

Nämä ovat Suomen suurimmat koulut, katso lista

Suuruuden ekonomia jyrää

Kehityksestä pitäisi ainakin olla huolissaan, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärvi koululaitoksen muutoksesta.

Muutos on tappanut Suomesta vuosittain satakunta koulua ja lisännyt suuria kouluja. Yli tuhannen oppilaan kouluja on seitsemän. Liikkeelle paneva voima on ollut kuntien talousahdinko.

– Näitä asioita tarkastellaan liian yksipuolisesti taloudellisesta näkökulmasta. Koulun koko ei saisi olla ainakaan itsetarkoitus, koulutuksen tutkimuslaitosta johtava Välijärvi sanoo.

– Pitkällä aikavälillä ei tiedetä edes, minkälaisia vaikutuksia tällä loppujen lopuksi on. Meillä on hyvin vähän kokemuksia tästä.

 

Kun asioita viedään taloudellisin perustein, saadaan epärealistisia säästöjä, Välijärvi sanoo.

– Lapselle tulevia haittatekijöitä pitäisi myös arvioida taloudellisin argumentein kuten tehdään muissakin laskelmissa.

Etenkin harvaan asutuilla seuduilla koulukyyti voi haukata pienen koululaisen päivästä ison osan.

– Se on poissa lapsen vapaa-ajasta ja liikunnasta, Välijärvi muistuttaa.

– Suomessa suurin osa lapsista kulkee jalan tai pyörällä kouluun. Se on varsin merkittävä tekijä liikunnan kannalta.

– Meilläkin on jo lapsilla terveys- ja paino-ongelmia. Pitkä koulumatka (koulukyydissä) ei ainakaan vähennä niitä.

Laskelmissa unohdetaan tämmöiset asiat, Välijärvi sanoo. Hinta voidaan antaa vain opettajan palkalle ja rakennuskustannuksille.

– Jos likaiselle ilmalle pystytään laskemaan hinta, menetetylle vapaa-ajallekin voitaisiin laskea jokin hinta. Sillä tavalla haittatekijöistä saataisiin realistinen kuva.

 

Isojen yksiköiden riski on Välijärven mukaan myös syrjään vetäytyvien ja hiljaisten oppilaiden syrjäytyminen ja kiusatuksi joutuminen. Keskeiseksi tulee silloin koulun toiminnan huolellinen suunnittelu.

– Sisäinen järjestys on järjestettävä siten, että lapset voivat turvallisesti. Lähiryhmät ja lähiopettajat pitävät huolta yksittäisistä oppilaista.

– Saman katon alle voidaan organisoida ikään kuin pieniä kouluja, joissa on omat henkilökuntansa ja omat vastuuhenkilönsä.

Iso koulu antaa myös mahdollisuuksia, Välijärvi muistuttaa

– Iso yksikkö antaa resurssiasioissa säästöjä. Ne voidaan myös varustella aivan toisella tavalla kuin pieni yksikkö.

 

Koulu on oppimista varten. Koulun koolla ei ole siihen merkitystä. On hyviä pieniä ja isoja kouluja sekä huonoja pieniä ja isoja kouluja. Sen sijaan luokkakoko ratkaisee.

– Mitä suuremmat luokat, sitä hitaammin oppiminen luokissa edistyy. Se heijastuu myös oppimistuloksiin , sanoo lehtori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

– Pelkästään pieni luokka ei takaa silti laadukasta opetusta mutta antaa siihen paremmat mahdollisuudet.

– Oppimistulokset näyttäisivät riippuvan opetusresursseista, opettajien pätevyydestä ja vanhempien koulutustaustasta, sanoo erikoistutkija Juhani Rautopuro opetushallituksesta.

Keskustelua aiheesta


Kuopion kaupungin Johtosta pätee sanonta; Huoli-huomisesta se meille outo on :roll:

Kaupunki ahtaa suuret määrät lapsia pieniin luokkiin ja sisäilmaongelmat vain lisääntyy :evil:

Itä-Suomen Alue-halintovirastonkin pitäisi jo herätä :?: