Viime yön siirtymä talviaikaan eli tunti taaksepäin puhuttaa taas. Viisarien siirtelylle laitettaisiin piste, jos ihmisen fysiologiaa ja sielunelämää tuntevat tutkijat saisivat päättää asiasta.
Suomen arvostetuimpiin unitutkijoihin kuuluva Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen ylilääkäri Timo Partonen on käytännön arvostelijoista.
- Suomessa sopeutuminen vaatii ihmisen omalta biologiselta kellolta enemmän joustoa kuin maissa, jotka sijaitsevat toisella aikavyöhykkeellä tai etelämpänä.
Vanhemmiten sisäisen kellon joustavuus häviää.
- Kesäajan alkuperäinen tarkoitus eli valaistukseen kuluvan sähköenergian säästäminen ei enää toteudu, vaan sähkönkulutus kasvaa jatkuvasti. Siksikin hyödyttömästä tavasta voisi jo luopua.
- Moni kokee vuorokausirytmin häiriön väsymyksenä, kun yöuni katkeilee ja kevenee.
Etenkin aamuvirkut, pienet lapset, murrosikäiset ja vanhukset kokevat uudesta aikataulusta kiinnisaamisen vaikeaksi, kun keväällä aikataulumuutosta valittavat illanvirkut ja liian lyhyitä yöunia nukkuvat.
Vuorotyössä paine
Vuorotyötä tekee noin neljäsosa suomalaisista. Heillä rytminmuutos tuo tarpeetonta lisälastia jo nyt kiusaavan rasituksen päälle.
Lisäksi ruokahalua säätelevien hormonien määrä muuttuu niin, että osalla ihmisistä ruokahalu kasvaa tuntuvasti. Niinpä aikataulumuutokset kuormittavat myös niitä, jotka koettavat terveytensä vuoksi laihduttaa.
- Tarkkaan emme tiedä, miten iso osa oireilee. Monilta kuitenkin kuluu viikkokin totuttelemiseen.
