Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 17.08.2014 14:16

Valtava e-aineisto pian kirjastojen valtakunnallisessa käytössä

Vuoden alussa toimintansa aloittanut yleisten kirjastojen konsortio on laajentunut vauhdilla: nyt mukana on jo 110 kuntaa. Yhteenliittymän tarkoitus on järkeistää sellaisia toimintoja, joita nyt tehdään kirjastoissa hajautetusti ja päällekkäisesti.

Valtakunnallinen e-aineistojen yhteiskäyttö on yksi hankkeen päätavoitteista. Keväällä pääkaupunkiseudun kirjastoverkko HelMetiin avattu valtava ulkomaisten e-lehtien kokoelma tulee noin kuukauden kuluttua konsortioon liittyneiden kirjastojen ulottuville.

– Jokainen kunta tekee määrärahoihinsa sopivan hankintasopimuksen aineistosta, kertoo konsortio-hankkeen puheenjohtaja Virva Nousiainen-Hiiri.

HelMetin alueella e-lehdet ovat keränneet valtavan suosion. Zinio-kokoelmassa on yli 200 ulkomaalaista aikakauslehteä, muun muassa The Economist, Science, Cosmopolitan ja The Rolling Stone.

Ensi vuoden alussa HelMetin lähes 5 000 e-kirjaa tulevat konsortiokirjastojen tilattavaksi. Hankintasopimusten hinnoissa otetaan huomioon kunnan koko ja kirjaston käyttäjämäärä.

– Pienet kunnat saavat aineistot käyttöönsä edullisemmin, Nousiainen-Hiiri tarkentaa.

Kustannusala toivoo kirjastojen käynnistävän jo vuosia povatun e-kirjojen läpimurron.

– Kirjastot voisivat tehdä sähkökirjaa suomalaisille tutummaksi ja opettaa sen käyttöön, kuvailee E-reading-projektien johtaja Kristiina Markkula Suomen Kustannusyhdistyksestä.

Konsortion tavoitteena onkin laajentaa e-kirjojen tarjontaa – se palvelisi niin kuluttajia kuin kustantajiakin.

– Nyt ollaan muna-kana –syndroomassa. Kun ei ole riittävästi kiinnostavaa aineistoa, ei löydy lukijoita. Toisaalta kiinnostavaa aineistoa ei tehdä, koska ei ole vielä vakiintunutta lukijakuntaa, Nousiainen-Hiiri huomauttaa.

E-kirjojen osuus lainattavista kirjoista on tällä hetkellä valtakunnallisesti alle promillen luokkaa.

– Sähköisten kirjojen saatavuus on suorastaan säälittävällä tasolla, toteaa Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.

Yleistymistä on hidastanut e-kirjojen kallis tuottaminen: niiden arvonlisävero on 24 prosenttia, kun paperisen kirjan 10 prosenttia. Nykyinen EU-lainsäädäntö estää alvin alentamisen.

– Asia on parhaillaan EU-komission selvityksessä. Aihe kuitenkin herättää kiivaita mielipiteitä, joten päätöksenteko voi viedä kauan, kertoo hallitusneuvos Tommi Parkkola valtiovarainministeriön arvonlisäverotusyksiköstä.

Esimerkiksi Ranska on ottanut sähkökirjojen alvin alennuksen käyttöön vastoin EU-lakia. Suomi ilmoittaa kantansa selvityksen valmistuttua. Parkkolan mukaan selvitys valmistunee syksyllä.

Konsortion kokoelmiin on valittavana on kaksi eri linsenssimuotoa: joko 20 tai yhden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. Molemmat ovat voimassa vuoden.

– E-kirjoilla voidaan lyhentää pitkiä varausjonoja. Suosittuihin kirjoihin pystytään ostamaan lisää lisenssejä, jos kysyntä kasvaa. Kiinnostus uutuuskirjaan kuitenkin laskee ajan myötä, joten lisenssin rauettua voidaan ottaa pienempi kappalemäärä seuraavalle vuodelle. Näin ei synny turhia kustannuksia, Nousiainen-Hiiri selittää.

E-lehtipalvelussa kirjasto voi valita kokoelmaansa yksittäisiä lehtiä, joiden käyttöoikeus on toistaiseksi rajaamaton. Tulevaisuudessa lisenssimallit muotoutuvat uudelleen tekijänoikeuksista johtuen, kun sisältöön tulee liikkuvaa kuvaa ja linkkejä.

Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Työpaikat