| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kiimakangas pakottaa lukemaan
Pekka Mannisen esikoisteos Kiimakangas (WSOY) on arvoituksellinen. Lukija ei aina tiedä, mikä on totta ja mikä tapahtuu pelkästään päähenkilön päässä.
– En tiedä sitä itsekään. Kirjoitustyössä minua auttoi juuri se, etten ratkaissut, oliko asia niin tai näin, Manninen muotoilee.
Yksi on Kiimakangas-romaanin tapauksessa satavarma. Kaikki sen henkilöt ovat maalaisliiton Santeri Alkiota lukuun ottamatta fiktiivisiä.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Helsinkiin ja Laihialle. Lääketieteen opiskelija ja entinen valkokaartin upseeri Johannes Smultter joutuu napit vastakkain Etsivän keskuspoliisin (EK) virkailijoiden kanssa. Hän lähtee Pohjanmaalle Laihialle mittaamaan ihmisten kalloja.
Johannekselle selviää, että Laihian Kiimakangas on poistettu kartalta ja että paikalliset karttavat koko paikkaa.
– Tällaisia kiimakankaita, siis kommunistikyliä, on ollut Etelä-Pohjanmaalla aika lailla. Leevi Norrena on väitöskirjassaan todennut, että kyse on Etelä-Pohjanmaan järviseudulla syntyneen ja vallinneen herännäisyyden rinnakkaisilmiöstä, Manninen huomauttaa.
