Jälleen soittaa Dallapé - ja yhtä upealla tyylillä kuin ennenkin

Dallapé-orkesteri johtajana Juha Hostikka Kuopion Musiikkikeskus 6.11. Dallapé-orkesterin paluu Kuopion esiintymislavoille vuosien jälkeen toteutui. Konsertin väliajalla eräs kuulija muisteli edellisen kerran olleensa yhtyettä kuulemassa maineikkaassa upeassa Renkussa (Kuopion Kaupunginhotelli) - nykysoittajista ei varmaankaan kukaan tuolloin ollut mukana. Mutta verrattoman hienosti, perinnettä kunnioittaen nykyinenkin kokoonpano pitkän linjan kuulijan mielestä soi.

Eikä soitossa todellakaan ole moittimista. Tyyli on huoliteltua alusta loppuun. Suurimmalta osin Arttu Takalon ja Tero Lindbergin käsialaa olevat sovitukset kunnioittavat perinnettä riittävästi, jättäen kuitenkin tilaa myös irtiottoihin ja pieniin koukkuihin. Kokonaisuudessa on hohtoa.

Aivan tyhjän päälle uutta Dallapéta ei ole luotu. Orkesterin nykyinen johtaja Juha Hostikka kertoo että oikeudet Dallapén nimen käyttöön olivat kulkeneet 1960-luvulla Martti Jäppilältä Eero Lauresalolle, tältä taas eteenpäin pojalleen Jussi Lindroosille.

Tenori taipuu

-En tietenkään voinut kieltäytyä, sehän oli suuri kunnia. Joten nyt viedään Dallapén tarinaa eteenpäin!, kertoo Hostikka.

Laulusolistina orkesterin johtaja Hostikka lunastaa upealla tavalla paikkansa - oopperalaulajan koulutuksen saanut tenori taipuu etenkin tangoihin luontevalla ja sykähdyttävällä tavalla.

Ensimmäinen setti nousi tunnelmaltaan koko ajan huipentuen viimeisiin numeroihin, Harlem Nocturne fonisolistinaan Petri Puolitaival, Hostikan soolo Angelique sekä Sami Saaren tyylikkäästi irroteltu Lesti-Leila (Minnie the Moocher) olivat upeimmasta päästä.

Juuri laulusolistien vaihtuminen antaa esiintymiseen voimaa - Saari on selkeästi omimmalla alueellaan fokseissa, ja livetilanteessa mies paikallaan. Tosin artikulaation ajoittainen löysyys loi äänitekniikalle vaikeuksia saada laulu kantamaan, etenkin kappaleissa joissa puhallinryhmä soitti täydellä teholla.

Upeat puhaltimet

Toisen setin puolivälissä kuultiin Varisevat lehdet hienona Niko Kumpuvaaran harmonikkasoolona, johon myös Arttu Takalo ksylofonilla osallistui.

Hurmaavinta Dallapéssa kuitenkin on koko orkesterin upea yhteissoitto: dynaaminen skaala ja rytmiset elementit ovat hallussa, meno on iskevää. Iso osasyyllinen huikeaan svengiin löytyy uuteen kokoonpanoon lähteneestä pitkän linjan yhteistyökaksikosta: rumpusetin takana istuu Anssi Nykänen ja bassoa Dallapéssa soittaa Harri Rantanen.

Kuten eräs ammattimuusikko totesi "onpa mukava kuulla näitä tanssikappaleita kerrankin kunnolla soitettuna."

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious