Lauluäänen vallankumous

29.1.2010 00:01
Kuva: Elina Laukkarinen

Anne-Liis Poll tarjosit kuulijoilleen jatkuvia musiikillisia yllätyksiä.

Free Tallinn Trio

Kuopion Musiikkikeskuksen kamarisali 27.1.

Hymy meinasi hyytyä, kun marssi yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa Musiikkikeskukselle. Olotila korjaantui muutamassa sekunnissa, kun Anne-Liis Poll, laulu ja sormirytmisoittimet, Anto Pett, piano ja preparoitu piano, ja Jaak Sooäär, kitara, ottivat kuulijan käsittelyyn.

Kamarisalin loistelias akustiikka mahdollisti sen, että Poll ja Pett esiintyivät ilman elektronista vahvistusta, luonnollisesti Sooäärin kitaraan ja lisäefekteihin tarvittiin vahvistus.

Free Tallin Trion konserttidramaturgia oli omaperäinen. Se muodostui vain kahdesta pitkästä kappaleesta. Näistä syntyi kuin kaksinäytöksinen draamahahmo, jonka juoni rakentui puhtaasti musiikillisista elementeistä.

Musiikki oli vapaasti improvisoitua, mutta rakenteesta tuli eheäksi integroitu. Ensimmäisen näytöksen alusta lähtien kuulijalle hahmottuivat trion tyylikoordinaatit.

Musiikki sijoittui free ja avantgarde jazzin sekä uuden atonaalisen klassisen musiikin välimaastoon. Rajaaminen ei ole aivan pätevä, sillä Anne-Liis Poll irrottautui usein kokonaan perinteisestä soivasta melodiasta.

Poll on epäilemättä väkevimpiä laulajia, joita on kuultu Kuopion jazzforumeilla. Kun hän liikkui atonaalisen melodian piirissä, hän käytti laulussa abstraktia uuskieltä. Sanat eivät viitanneet mihinkään ulkoisessa maailmassa. Tässä hän toimi klassisen laulun tekniikalla.

Säveltasojen lisäksi Poll rakensi kaiken mahdollisen. Se oli mykistävää vokaaliakrobatiaa, joka ulottui kuiskauksesta mitä hurjimpiin, salamannopeisiin juoksutuksiin.

Pettin pianismin taustalla on klassinen tekniikka. Hän vyörytti improvisoidut sävelet helmeilevinä putouksina, jotka olivat kaikkea muuta kuin kaoottisia.

Pett istui kahden flyygelin välissä. Hän teki kuulijain riemuksi John Caget ja otti preparoidusta instrumentista kerrassaan hilpeät klangit.

Kun kolmas elementti olivat Sooäärin virtuoosivuodatukset, paikoin soinniltaan kuin äkäinen mehiläisparvi, rakentui kokoon kuulijalle yksi illan pääpalkinto: kutkuttava musiikkihuumori.

Onnittelut jazzklubille bändilöydöstä. Trio löi jalat alta.

PAULI VESAKAS

Kommentoi artikkelia

Konsertit

Näyttelyt

Teatteri

Tanssi