Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 06.09.2011 20:24
A A A

Tarina sormuksen kirouksesta

Richard Wagner: Reininkulta

Kansallisooppera 5.9.

Richard Wagnerin taruolennot ovat palanneet Kansallisoopperaan. Oopperataiteen jättiläinen Ring, Nibelungin sormus, on valloittanut Helsingin. Ihmeellinen ja haastava neljän oopperan kokonaisuus on jälleen loppuunmyyty. Ring on kuin maraton, oopperaharrastajan koetinkivi.

Ringin avausilta, preludi Reininkulta on neljästä osasta viihteellisin ja teatterimaisin. Kohtaukset ovat suhteellisen nopeita, tapahtumia on paljon ja kerronnassa on luonnollista kontrastia.

Valkyyria kuuluu vielä maratonin alkutaipaleeseen ja varsinainen Wagner-filosofia alkaa Siegfriedistä. Koko projekti vei Wagnerilta 26 vuotta.

Reininkulta esittelee ja luo pohjaa tulevaan. Onnelliset Reinintyttäret uivat neon-valojen ja kaltevan muovipinnan muovaamassa joessa ja kiusaavat Alberichia, joka kieltää rakkauden, mutta pitää kiinni himostaan.

Esa Ruuttunen on julma Alberich, joka sokaistuu kullan loisteesta ja anastaa sen.

Omassa heikkoudessaan ylijumala Wotan on tehnyt kauhean sopimuksen. Hän on luvannut Freian kahdelle jättiläiselle palkkioksi Jumalten linnan, Valhallan, rakentamisesta.

Terje Stensvoldin viileän rauhallinen Wotan pyytää apuun ovelan Logen, joka punoo juonen Alberichin kullan ryöstämiseksi. Tästä alkaa sormuksen kirous, joka iskee ensin Alberichiin ja sitten tuhoaa toisen jättiläisen Fasoltin.

Reinikullan teemoina ovat valta, rakkaudettomuus, ahneus ja alistaminen. Ihmeellisellä tavalla nämä tekijät löytyvät yhtä hyvin kääpiöiden Niebelheimista kuin jumalten eteerisestä ylimaailmasta.

Götz Friedrichin ohjaus korostaa mainiosti kahden maailman välistä kuilua. Suuri ja avoin, hitaasti etenevä Jumalten planeetta on täynnä tyhjää raukeutta.

Toinen taso aukeaa, kun Wotan ja Loge astuvat nuhjuiseen kaivokseen maan alle, synkkään Niebelheimiin.

Henkilöohjaus nostaa esiin Ruuttusen lisäksi Jorma Silvastin Logen, joka olemuksellaan kommentoi hauskasti eri tilanteita. Sari Nordqvist on puhutteleva Erda.

Lilli Paasikivi laulaa väkevästi ja eläytyen Frickan roolin. Pauliina Linnosaari totuttelee vielä suuren näyttämön tilaan, vaikka onkin kepeän tyttömäinen Freia. Gottfried Pilzin lavasteet ja puvut ovat varsin perinteistä käsialaa. Ainoastaan jättiläisten kohdalla hän on saanut herätteen.

Reininkulta sisältää monia upeita musiikin hetkiä, eikä musiikki ole liian monimutkaista. Väreilevä alkusoitto, pehmeät vasket, Niebelheimin kalkatus ja aurinkoisen utuinen loppusoitto.

Ilmo Pokkinen

Lähetä linkki
Sähköposti

Päivän suosituimmat sisällöt

Luetuimmat 24 tuntia

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Konsertit