Erään yhteisön tarina
Jantso Jokelin
Hän oli mies, jolla oli valtava visio, Sylvia Waters alkaa kuvailemaan oppi-isäänsä Alvin Aileya.
Suurten visioiden miehessä riittääkin kuvailemista. Teksasilaislähtöistä ja New Yorkissa uransa tehnyttä tanssitaiteilija Aileya voisi sanoa jopa modernin mustan tanssin luojaksi. Kansalaisoikeustaisteluiden kaaoksen keskellä kukaan toinen amerikkalaiskoreografi ei lähestynyt rotukysymystä tanssin näkökulmasta yhtä väsymättömästi.
- Hän halusi kertoa niiden tarinan, jotka eivät voineet sitä itse kertoa ja loi avoimen territorion sille, mitä tanssi voi ihmisestä heijastaa, Waters pohtii.
Ailey (1931-1989) tosin saattaisi itse kommentoida, että tanssi on aina suurempaa kuin yksittäinen ihminen. Hänen missiokseen nousi edistää afroamerikkalaiselle taiteelle ominaista yhteisöllisyyden voimaa. Vielä Aileyn perillistenkin keskuudessa yhteisön vaikutus on vahva.
- Hän näki mustan tanssin keskeisenä osana amerikkalaisuuden kudosta. Me kaikkihan olemme maahanmuuttajia siellä. Ajan mittaan hän alkoi ottaa mukaan myös muita etnisyyksiä ja monipuolistaa ryhmäänsä, Waters kertoo.
Vuonna 1974 Ailey nimitti Watersin 12-henkisen Ailey II -tanssiryhmän taiteelliseksi johtajaksi. Siitä lähtien New Yorkissa on toiminut kaksi Aileyn tanssiteatteria, jotka vievät eteenpäin koreografin ajatusta.
Verimuistojen baletti Maailma on muuttunut sitten vuoden 1969, jolloin Aileyn perustama tanssikoulu aloitti tanssitunnit kirkon kellarissa Brooklynissa.
1960-luvun kuohunnan keskeltä on peräisin Kuopiossakin nähtävä balettiteos Revelations, jonka polttoainetta ovat Aileyn "verimuistot" rasistisesta Teksasista, etelän uskonto, orjuus ja vapautuminen. Nykyään ryhmä esittää teoksen jokaisen esityksensä päätteeksi.
- Baletissa on myös universaali viesti, joka nousee uskonnon tuolle puolen. Se näyttää, kuinka vahva henki ihmisessä on, Waters luonnehtii.
Pienellä teatterilla ei alkuaikoina ollut mahdollisuutta tarjota tanssijoille täystyöllisyyttä. Ainoa tapa pysyä pystyssä oli tehdä keikkoja. Koreografin keräämä ryhmä alkoi esiintyä muun muassa vankiloissa ja sairaaloissa. Esiintymisten myötä ryhmä harjaantui ja toiminta alkoi vakiintua.
Ailey kehitti täysin uuden tanssitekniikan, joidenkin mielestä jopa oman tanssin, joka sekoitti keskenään klassisen baletin ja modernin nykytanssin elementtejä. Hänen tyylissään erityisesti jalkojen ja alaruumiin balettimainen kieli yhdistyy yläruumiilla ilmaistavaan räiskyvyyteen.
Aileyn ohjauksessa tanssijat tunsivat itsensä ennemminkin jazzmuusikoiksi, sillä Ailey halusi hyödyntää kunkin oppilaan ainutlaatuisia kykyjä. Länsimaisen taidemusiikin traditio ja afroamerikkalainen filosofia löivät kättä.
Klassista balettia tanssittiin nyt aivan uudella tavalla.
Sanoma elää Aileyn tanssiteatteri kasvaa edelleen muuttuvan maailman mukana. Aileyn perintö kurottaa edelleen aktiivisesti kohti yhteisöä, yksilöllisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Mottona on: "maailman mielenkiintoisin ihminen olet sinä itse".
- On uskomatonta ajatella, että olemme pystyneet pitämään yllä suuren tanssijan ajatusta näin pitkään. Jos joku olisi sanonut silloin, että teatteri olisi kasassa vielä 40 vuoden kuluttua, kukaan ei olisi uskonut. Kun Alvin siis aikanaan pyysi minua johtamaan ryhmäänsä, otin sen hyvin vakavasti, Waters muistelee.
Tulevaisuuden mullistuksia on mahdotonta ennustaa, mutta ainakin pioneereilla on nyt tilaa nousta täyteen mittaansa, kun aika koittaa.
Ailey II Kuopion musiikkikeskuksessa 21. ja 22.6. klo 18. Esityksissä on eri ohjelma.




