<p> <i>Mimulus Cia de Dança </i><i>Dolores</i></p><p><b>Musiikkikeskus 16.6. </b>Tämän paremmin ei tämän kesän Tanssiviikko olisi voinut alkaa. He olivat yksinkertaisesti jumalaisia!</p><p>Brasilialainen, etukäteen ainakin nimeltä Suomessa melko tuntematon Mimulus Cia de Dança valloitti kerta heitolla Musiikkikeskuksessa yleisönsä esityksellään<i> Dolores</i>.</p><p>Tangoon pohjautuva mutta myös monia muita sosiaalisen tanssin lajeja ja nykytanssia yhdistelevä esitys oli täysosuma. Se oli taiteellisesti mietitty ja korkeatasoinen sekä lisäksi hauska ja viihdyttävä.</p><p>Sillä oli annettavaa sekä tanssin tuntijalle että elämänsä ensimmäistä kertaa tanssikatsomossa istuvalle.</p><p><h5>Karismaa ja säteilyä </h5>Ryhmää 18 vuotta johtanutta koreografi <b>Jomar Mesquitaa</b> ja hänen ryhmäänsä ei turhaan ole palkittu useilla kansainvälisillä areenoilla. Espanjalaisen <b>Pedro Almodovarin </b>elokuvien maailmaan ja hahmoihin perustuva, erillisistä kohtauksista koostuva rakkaussuhdekimara oli taidokasta tanssin juhlaa, joka räiskyi draamaa ja intohimoja.</p><p>Riemastuttavinta kaiken kiihkeän sensuellisuuden ja sydäntä raastavien suurien tunteiden ohella oli sekä koko esityksen että roolityöskentelyn kepeän sarkastinen ja itseironinen ote.</p><p>Kaikki tehtiin täysillä ja tosissaan, mutta pienellä pilkkeellä silmäkulmassa. Ihmissuhdekuvauksiin niin usein liitetty raskaus ja synkkyys loistivat poissaolollaan, vaikka rakkaudesta ja sen kipeydestä olikin kysymys.</p><p>Esityksen kahdeksan tanssijaa, Mesquita itse mukaan lukien, olivat aivan loistavia. Ja äärimmäisen tasavahvoja. On harvinaista, että ryhmän kaikki tanssijat upean tanssitaitonsa lisäksi säteilevät samalla lailla valloittavaa lavakarismaa.</p><p>Koko näyttämön poikki katsojien ja esiintyjien välissä oli kuminauhoista tehty tiheä verho, joka loi esitykseen jännittävän vieraannuttavan ja aavistuksen verran epätarkan efektin. Se vei ajatukset myös ikkunaan, jonka säleverhojen lomasta katsoja pääsi tirkistelemään toisten elämää Almodovarin elokuvien teemojen mukaan.</p><p>Nautin myös esityksen taitavista valoista, jotka eivät tehneet itsestään numeroa, mutta korostivat ja häivyttivät tilanteita ja yksityiskohtia niin mestarillisesti, että sen huomasi välillä vasta jälkeenpäin. </p>
