Tommi Kitti katsoo uraansa taaksepäin kymmenvuotisjaksoissa, joista ensimmäinen alkoi vuonna 1973 Tanssiteatteri Raatikon riveissä.
- Ne olivat hienoja kiertuevuosia. Saunottiin esitysten jälkeen, istuttiin makuuvaunuissa ja juotiin olutta. Oltiin kuin bändikiertueella. Yhtäkkiä ahmi kulttuurielämää ja kaikki aukesi. Ne olivat upeita vuosia, Kitti muistelee.
Raatikon jälkeen tuli aika, jolloin Kitti halusi keskittyä kehonsa, oman instrumenttinsa kehittämiseen. Hän työskenteli Cullberg Ballet'ssa vuosina 1980?1981 ja Suomen Kansallisbaletissa vuosina 1982?1993.
- Kierrettiin Pariisia, Roomaa ja muita suuria kaupunkeja. Taidehierarkiassa oli jo vähän hienompi taiteilija, Kitti hymähtää.
Kun taiteilija sitten kyllästyi olemaan palkollinen, jota määrättiin ja käskettiin, hän jäi pois Baletista ja alkoi kiertää maailmaa omilla sooloillaan. Seitsemän vuoden yksinolon jälkeen, vuonna 2000 syntyi oma ryhmä, Tommi KittiCo.
- Se oli uusi kierros siitä, mitä Raatikossa oli ollut, mutta Raatikon toiminnassa oli ongelmia. Halusin tehdä asiat toisin, ettei samoja ongelmia syntyisi.
Kiinnitysten ja oman ryhmänsä ohella Kitti on ehtinyt opettamaan ja luomaan koreografioita niin oopperaan, musikaaleihin, puheteatteriin kuin elokuvaankin.
- Kokeilemattomia osa-alueita ei hirveästi jäänyt, urallaan yli 40 koreografiaa luonut Kitti hymyilee.
Juhlanäytös- ja samalla jäähyväiskiertueella nähdään Tommi Kitin kaksi koreografiaa, Väärä sävellaji (2003) ja Asetelma neljälle tanssijalle (2000).
Ne kuvaavat Kitin mukaan parhaiten ryhmän olemusta ja ydintä. Mutta osittain valinta johtuu myös sattumasta, sillä ryhmä oli ehtinyt jo valmistella illan Stuttgartista tulleen esiintymispyynnön takia.
- Tanssijoiden aikataulujen vuoksi emme kuitenkaan koskaan esittäneet sitä, Kitti paljastaa.
