Ihmettä katsomassa

Kuva: Pentti Sormunen

Juhani Ahon näytelmässä Matti (Niko Taskinen) ja Liisa (Riikka Papunen) matkaavat katsomaan rautatietä.

Maarianvaaran kesäteatteri Rautatie

Ensi-ilta Maarianvaarassa 30.6. Juhani Ahon syntymän 150-vuotisjuhlavuotena kirjailijan nuoruuden ajan romaani Rautatie on mitä sopivin teksti myös näyttämölle dramatisointiin. Sen on ohjaaja Juhani Joensuu tehnyt Maarianvaaran kesäteatterille tarkasti alkutekstiin nojautumalla, mutta ohjaustoteutukseen hyvinkin persoonallisia sävytyksiä rakentamalla.

Matti ja Liisa ovat savolainen pienviljelijäpariskunta syrjäkyläperiferiasta, kaukana modernin maailman uutuuksista ja ajattelutavoista. Elämäntapa on vaatimaton ja moraalisesti nuhteeton. Maailmankuva on rajoittunut, arkisen elämän tosiasioista rakentunut.

Ei kuitenkaan niin rajoittunut, että korviin tullut tieto rautatien ulottumisesta lähikirkonkylälle ei panisi molempien mielikuvitusta laukkaamaan ja synnyttäisi kytevää, pakottavaa uteliaisuutta päästä näkemään tuo teknologinen uutuus.

Kertojat mukana

Korkean näyttämöintensiteetin kohtausten välissä on kerronnallisia suvantokohtia, joissa katsoja voi hieman lepuuttaa itseään.

Perin autenttisen tuntuiset savolaiset maalaishahmot tekevät Niko Taskinen ja Riikka Papunen Matista ja Liisasta. Ohjaaja on laittanut pariskunnan dialogiin myös savolaisia tuumailevia taukoja, joissa sielunliikkeet pyritään kumppanilta piilottamaan.

Mutta kun Taskisen ja Papusen tekemät Matti ja Liisa riitelevät, se tapahtuu korkeilla kierroksilla. Ei kuitenkaan puhettakaan, että avioliitto siitä vaurioituisi.

Riikka Papusen näyttämötyö on kaikkineen erityisen tehokasta ja säteilevää, kasvot ja koko keho ovat väkevästi elävä ilmaisuinstrumentti. Taskinen tekee junamatkan humaltumiskohtauksesta perin riehakkaan, toisaalta taitavasti asetelman, kun Matti on jälkeenpäin hetkittäisesti kokonaan lyöty mies.

Sähinää ja latausta

Erkki Räsänen menestyy jälleen laulujen säveltäjänä. Laulut ovat persoonallisesti erityyppisiä, mukana myös countrynumero Harakka. Janne Vänskän tasoista hanuristia ei monella teatteriseurueella ole käytössään.

Kaikkineen näyttämöllä on sähinää ja latausta. Kelpaa lähteä kiertueelle.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious