Omaa ydinvoimalaa havittelevan Fennovoiman emoyhtiön Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Antti Vilkunan mielestä maan energiahuollolle ei riitä, "jos saa jostain lirun, kun tarvitaan kunnon puro".
Tuulisähkön tuotanto on määrä 20-kertaistaa lähivuosien aikana. Rannikolle rakennetut tuulivoimalat jauhavat nyt 0,2 prosenttia maan sähköntarpeesta, joten 20-kertaistaminen nostaisi osuuden vasta neljään prosenttiin. Sillä ei ratkaista teollisuuden ja tavallisten kasvavaa sähkönkulutusta.
Sähkön käyttö näet lisääntyy väistämättä, vaikka energiaa muutoin säästettäisiinkin. Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä vaatii tuekseen sähköä yhtä lailla kuin kumipyöräisen joukkoliikenteen siirtyminen sähköistetyille rautateille.
Ympäristöystävälliseksi sanottu tuulivoima vaatii sekin turvakseen lisäjärjestelmiä, jotka takaavat virran pistokkeisiin myös tuulettomina päivinä.
Miksi Loviisassa atomisähköä tekevän Fortumin ja Olkiluotoon sijoittuneen TVO:n rinnalle tarvittaisiin Suomessa vielä kolmatta pyörää?
Juuri siksi, että sähkömarkkinoilla olisi myös kolmas pyörä, joka toisi todellista kilpailua markkinoille.
Entinen valtionyhtiö Fortum säilyttää hallitsevan asemansa myös sen jälkeen, kun yksityisen TVO:n kolmas reaktori valmistuu aikanaan monen kommelluksen jälkeen. Fortumin osuus on tuolloinkin vielä 43 prosenttia.
Monelle lienee yllätys, että maan toiseksi suurin toimija ydinvoimabisneksessä on metsäyhtiö UPM. Sen osuus nousee Olkiluoto 3:n jälkeen 23 prosenttiin.
Fortum ja TVO eivät tietenkään halua päästää uusia kilpailijoita tuottavaan bisnekseen, vaan molemmat kilpailevat kuudennen ydinvoimalan rakentamisluvasta Fennovoiman kanssa.
Jos lupa annetaan Fortumille, sen omistusosuus ydinvoimasta nousee peräti 58 prosenttiin. Jos valtiovalta taas näyttää vihreää valoa TVO:lle, Fortumin osuus laskee 38 prosenttiin ja UPM:n osuus kasvaa vastaavasti 25 prosenttiin. Jos UPM:n jatkeeksi lasketaan mukaan muitten metsäyritysten omistukset, niiden yhteinen osuus kasvaisi 37 prosenttiin eli liki Fortumin tasolle.
Vasta luvan myöntäminen Fennovoimalle muuttaisi olennaisesti ydinsähkön tuotannon kilpailuasetelmia.
Tuolloin Fortumin osuus putoaisi alle kolmannekseen, 31 prosenttiin ja metsäyhtiöiden yhteisosuus 24 prosenttiin. Fennovoiman taustalla olevien paikallisten sähköyhtiöiden osuus liki tuplaantuisi noin 17 prosenttiin.
Samalla markkinoille tulisi myös Fennovoiman yhtenä omistajana ja takuumiehenä saksalainen energiajätti E.ON yhdeksän prosentin osuudella.
Kuudennen ydinvoimalan rakennusluvalla on vaikutusta myös Savoon, kun Kuopion Energia ja mikkeliläinen Etelä-Savon Energia ovat Fennovoiman 48 paikallisen omistajan joukossa.
Voimalan paikaksi on vielä ehdolla kolme kuntaa: Simo ja Pyhäjoki Perämeren rannalla sekä Ruotsinpyhtää Suomenlahdella. Kaikissa on myös voimalavastainen oppositio, mutta kunnallisvaalit eivät tuoneet yhteenkään niistä valtuustoa, joka kieltäytyisi yhteistyöstä.
Kaikki kolme yhtiötä valmistelevat omia lupahakemuksiaan ja hakevat ymmärrystä hankkeilleen. Fennovoima valmistautuu jättämään oman tarjouksensa heti ensi vuoden alkupuolella. Tällöin luvasta päästäisiin periaatteessa päättämään vielä nykyisen eduskunnan aikana vuonna 2010.
Kaikkinensa uuden ydinvoimalan rakentaminen vie moninaisten lupakäsittelyjen vuoksi vähintään vuosikymmenen, joten kuudennen reaktorin sähkö alkaisi virrata verkkoihin vasta joskus 2010-luvun lopulla.
Voimalan hinnaksi arvioidaan nykytiedolla neljästä kuuteen miljardia euroa. Se on iso raha. Sähköntuotannossa rahoittajan riskit ovat kuitenkin kuvitteellisia. On arvioitu, että kuudennen ydinvoimalan valmistuessa sähkön hinta olisi kolminkertaistunut nykyisestä.
Kirjoittaja on Savon Sanomien artikkelitoimittaja.
