Venäjällä on perinteisesti reagoitu terrori-iskuihin kiristämällä valtiovallan kontrollia. Erityisjoukoille, poliisille ja armeijalle on annettu lisävaltuuksia. Sananvapaudesta ja yksilönvapauksista on tarvittaessa tingitty.
Jotain tällaista voi olla jälleen odotettavissa maanantaisen terrori-iskun vuoksi, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith. Huolimatta siitä, etteivät voimakeinot ole aiemmin tuottaneet toivottua tulosta, sillä iskut eivät ole loppuneet.
-Voi olla toiveajattelua, että vihdoin ja viimein kiinnitettäisiin turvallisuusjoukkojen rahoituksen sijaan huomiota siihen, mikä tilanne on Pohjois-Kaukasuksen normaaliväestöllä. Siihenhän tämä koko ongelmavyyhti pitkälti kiteytyy, sanoo Smith.
Miksi Pohjois-Kaukasuksen elinoloihin ei sitten ole puututtu hartiavoimin? Smithin mukaan kyse on osin siitä, että Venäjän johdolla on jo entuudestaan kädet täynnä ongelmia. Taustalla vaikuttaa asenne, jonka mukaisesti venäläisväestön tyytyväisyys on muiden Venäjän kansojen huoliin nähden etusijalla.
Maanantain terrori-isku poikkesi aiemmista ainakin yhdellä tavalla: iskussa kuoli myös ulkomaalaisia. Venäjän johdon on siksi huomioitava eri tavalla muu maailma, kun se ryhtyy tuleviin terrorismin vastaisiin toimiin.
-Miten muut maat suhtautuvat? Ja miten Venäjä siihen reagoi? Aletaanko kansainvälisesti - vihdoinkin - kiinnittämään uudelleen huomiota Pohjois-Kaukasuksen tilanteeseen? kysyy Smith.
