| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Silitys jurppii
Kotitöiden tekeminen lapsena ja nuorena valmentaa tehokkaasti arjen taitoja.
Vaatteiden ja jalkineiden kunnostus voi monesta tuntua turhalta askareelta, menneiden aikojen nuukailulta. Nuoremmissa sukupolvissa kuluttamisen hillitseminen, kierrätys ja siisteys tuntuu kuitenkin olevan trendinä nouseva.
Johanna Varjonen toimii erikoistutkijana Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Siellä tiedetään jonkin verran siitä, miten vaate- ja kenkähuolto innostaa suomalaisia.
Ei kovin paljon.
- Suomalaiset ovat aina olleet aika haluttomia silittämään verrattuna muihin eurooppalaisiin. Siltä vältytään ostamalla siliäviä vaatteita, joita ei tarvitse kuin ripustaa kuivumaan. Toisaalta vaatteiden ryppyisyys on ollut muotia jo jonkin aikaa, Varjonen mainitsee.
Erikoistutkijan mukaan meikäläisillä on erilaiset vaatimukset kuin monilla muilla eurooppalaisilla, mitä tekstiilien sileyteen kuuluu. Harva enää silittää tai mankeloi lakanoita ja tyynyliinoja, riittää kun ne vedetään suoriksi ja taitellaan pinkaksi liinavaatekaappiin.
Kuitenkin juuri kuuma silityskäsittely ikään kuin desinfioi kankaan. Mankeloidussa sängyssä on ylellistä nukkua.Hyvät kengät ovat yleensä hinnakkaita, ja siksikin niitä kannattaisi huoltaa.
Sandaalikauden päätyttyä nahka- ja nauhajalkineet otetaan taas esiin, mutta missä kunnossa ne mahtavat olla. Kengät harjataan hiekasta, pyyhitään nihkeällä. Nahkakenkiin käytetään kiillotusainetta. Sen levitys ja kevyt hieronta onnistuu mainiosti esimerkiksi vanhalla villasukalla ja pannulapulla. Lopuksi kenkä kiillotetaan sienellä. Mokkakengille on omat suojaussuihkeaineet.
Kolme euroa suutarille
Kuluttajatutkimuskeskuksen viime tilaston mukaan, vuonna 2006, suomalaiset käyttivät kolme euroa taloutta kohden kenkien korjaukseen ja pari euroa kiillokkeisiin ja hoitoaineisiin. Ompelutarvikkeita hankittiin kuudella eurolla.
Parsimista harrastaa ani harva. Tusinasukkia saa niin halvalla, ettei ole järkevääkään käyttää aikaa parsinneulan parissa.
- Kun lapseni olivat pieniä 1980-luvun alussa, vielä parsin puuvillasukkahousujen kantapäät ja kärjet, jotka helposti hajosivat. Nyt en enää sukkia parsi, Varjonen kertoo.Vetoketjut ovat vihoviimeisiä varsinkin halpatuontituotteissa.
Aivan uudestakin vaatteesta vetoketju saattaa rikkoutua muutaman käyttökerran jälkeen. Silloin on hyvä, jos osaa vaihtaa vetoketjun itse. Ettei tarvitsisi heittää muuten hyvää ja ehkä mieluisaakin vaatetta hukkaan.
Napit lentelevät irti uusistakin vaatteista, jopa vähän kalliimmastakin tuotteesta, niin huonosti ne on kiinnitetty. Napin ompelu onnistunee sentään miltei keneltä tahansa.
|
|
Askartelu
| Kranssi meriheinästä
|
| Magneetit
|
| Kimaltavat joulupallot
|
| Kuusenkoriste
|
| Hauska softispukki
|
| Kynttiläkoristelua
|
| Filigraanikuusi
|